Voimaharjoittelun vaikutus fyysiseen toimintakykyyn : Sairaalahuollon työntekijöiden 4 kuukauden mittainen voimaharjoittelu jakso

Abstract

Sairaalahuollon työ on fyysisesti raskasta työtä. Työ kuormittaa tuki- ja liikuntaelimistöä sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöä. TULE eli tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja vammat aiheuttavat enemmän laadukkaiden elinvuosien menetyksiä ja kustannuksia kuin mikään muu sairauspääryhmä. Sairaalahuollon työntekijöillä on virheellinen oletus siitä, että raskas ja liikkuva työ ylläpitää fyysistä kuntoa. Tehtyjen tutkimusten perusteella sairaalahuollon työntekijöiden työ on fyysisesti raskasta eikä työntekijöiden fyysinen kunto ole tarpeeksi riittävä työn fyysisyyteen nähden. Tutkimusten mukaan sairaalahuollon työntekijöillä esiintyy usein myös ylipainoa, joka kuormittaa heidän kehoa ja altistaa sydän- ja verisuonitaudeille.

Opinnäytetyöni aihe on Voimaharjoittelun vaikutus fyysiseen toimintakykyyn – Sairaalahuollon työntekijöiden 4 kuukauden mittainen voimaharjoittelu jakso. Työn aihe tuli toimeksiantajalta eli Oulun yliopistolliselta sairaalalta. Opinnäytetyö on osa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) kolme vuotta kestävää tuki- ja liikuntaelinterveyden kehittämishanketta, jonka avulla pyritään kehittämään sairaalan koko henkilökunnan työhyvinvointia. Opinnäytetyön tarkoituksena on motivoida ja innostaa sairaalahuollon työntekijöitä säännölliseen liikuntaan, joka edistäisi fyysistä toimintakykyä. Tavoitteena on selvittää edistääkö voimaharjoittelu sairaalahuollon työntekijöiden fyysistä toimintakykyä.

PPSHP:n terveysliikunnan suunnittelija Minna Keskitalo arvioi sairaalahuollon työntekijöiden fyysistä toimintakykyä Energiatestillä. Alkumittaus tulosten perusteella lihasvoimassa oli eniten heikkoutta ja sen vuoksi valitsin voimaharjoittelun. Teoriatiedon ja alkumittaustulosten pohjalta pyrin edistämään sairaalahuollon työntekijöiden fyysistä toimintakykyä suunnittelemalla ja toteuttamalla voimaharjoitteluohjelman kohderyhmälle. Loppumittaus tulosten mukaan kaikki muut ominaisuudet kehittyivät paitsi tasapaino. Tein kohderyhmäläisille myös kyselyn, jonka avulla pyrin selvittämään heidän omia kokemuksia nykyisestä fyysisestä toimintakyvystä. Säännöllisesti voimaharjoittelua harrastaneet sairaalahuollon työntekijät kokivat voimaharjoittelusta olevan positiivista vaikutusta fyysiseen kuntoon. He kokivat, jaksavansa tehdä työnsä paremmin eivätkä tunteneet samalla tavalla lihaskipuja niska-hartiaseudussa ja selässä. Voimaharjoitteluinterventio oli myös motivoinut kohderyhmäläisiä säännölliseen voimaharjoitteluun ja muuhun liikuntaan.

Mielestäni tulevaisuudessa tulisi tutkia intervention tuloksia erilaisilla mittauksilla. Mielenkiintoinen aihe olisi myös selvittää, miten työntekijöitä voisi motivoida säännölliseen liikuntaan. Nämä olisivat mielestäni hyviä opinnäytetyöaiheita.

Hospital maintenance work is physically demanding and affects the musculoskeletal and the respiratory and circulatory system. Hospital maintenance employees hold a false assumption that an active and physically demanding job maintain physical condition. Based on empirical studies, the condition of the hospital maintenance employees is not sufficient for the physical demands of the job. In addition, studies have found that hospital maintenance employees often carry overweight, which also is a risk factor in respiratory and circulatory diseases.

Topic of thesis is The effect of strength training for physical performance – Hospital maintenance´s four months long intervention of strength training. The study was commissioned by the federation of OYS (the Oulu University Hospital). Musculoskeletal diseases and injuries lead to impaired health and working ability and cause costs for the society. My thesis is a part of a three-year musculoskeletal health development project of OYS aiming to increase the occupational well-being of the employees of the hospital. The goal of the current study is motivating and inspire hospital workers to regular exercise. The aim is also to find out if strength training increases occupational physical performance of the hospital maintenance workers.

Energy test was used as a measure for the physical condition of the hospital workers. Minna Keskitalo, the health exercise planner of OYS, conducted the Energy tests for the sample before and after the intervention. Beginning of the measurement results muscle strength was the weakest. Because of this, I did strength training program. According to the final measurement, all aspects measured by the Energy test improved except for balance. I also gave out a questionnaire, where I investigated the subjects’ own experiences of their current physical performance. Hospital workers that had done strength training regularly experienced positive effects on their physical condition. They felt they had more energy to do their job and did not feel similar muscle pains in the neck-shoulder area and their back. The strength training intervention had also motivated the sample to take part in regular strength training and other exercising.

In the future the effects of the intervention should be studied by difference measures. An interesting topic would also be to find out how employees could be motivated to regular exercising.