NRC-prototyyppiauton pyöräntuennan kiinnityspisteiden määrittäminen
Kaariniemi, Samuel (2016)
Kaariniemi, Samuel
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112417082
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112417082
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä suunniteltiin NRC-prototyyppiauton pyöräntuennan kiinnityspisteiden paikat, jotta niitä voitaisiin käyttää prototyypin rakennusvaiheessa sujuvasti ja luotettavasti. Työssä käytiin läpi myös teoreettista pyöränkulmien vaikutusta ajodynamiikkaan. Tavoitteena oli saada yksiselitteiset tulokset, joista olisi realistista hyötyä prototyypin rakennuksen ja suunnittelun seuraavassa vaiheessa.
Teoriaosuudessa käsiteltiin pyöränkulmia, joista erityisesti keskityttiin camber- ja aurauskulmiin. Työssä käytiin myös läpi teoreettista Ackerman-kaartoa ja pyörintäkeskiön vaikutusta korin pyörintään. Työ aloitettiin määrittämällä tavoitteelliset camber- ja aurauskulmat joustoliikkeen aikana. Lähtökohtana tavoitekulmille käytettiin Citroen DS3 R5 -autosta mitattuja pyöränkulmia joustoliikkeen aikana. Suunnittelussa käytettiin Solidworks-ohjelmaa, johon oli mallinnettu pyöräntuenta ja tarvittavat komponentit.
Työn tuloksissa käytiin läpi saadut pyöränkulmat joustoliikkeen aikana. Pyöränkulmat vastasivat tavoitearvoja melko tarkasti, vaikka Solidworks-ohjelma ei ollut paras mahdollinen työkalu työn tekemiseen. Työn tulos kiteytyy lopuksi koordinaatiston pisteisiin, joihin pyöräntuennan komponentit kiinnitetään, sekä komponenttien mittoihin. Koordinaatiston pisteet on kaikki esitetty suhteessa samaan origoon, joka sijoittuu mallissa etupään tukivarsien takimmaisten kiinnityspisteiden väliin. Taulukko koordinaatiston pisteistä on yksiselitteinen työn tulos, jota voidaan käyttää jopa sellaisenaan prototyypin rakennusvaiheessa. Pyörintäkeskiön paikkaa autossa ei laskettu, sillä ilman massakeskipisteen paikkaa pyörintäkeskiön sijaintitiedolla ei ollut hyötyä työn ajankohdassa. Tulokset ovat tavoitteiden mukaiset ja palvelevat prototyypin seuraavan vaiheen tekijöitä.
Teoriaosuudessa käsiteltiin pyöränkulmia, joista erityisesti keskityttiin camber- ja aurauskulmiin. Työssä käytiin myös läpi teoreettista Ackerman-kaartoa ja pyörintäkeskiön vaikutusta korin pyörintään. Työ aloitettiin määrittämällä tavoitteelliset camber- ja aurauskulmat joustoliikkeen aikana. Lähtökohtana tavoitekulmille käytettiin Citroen DS3 R5 -autosta mitattuja pyöränkulmia joustoliikkeen aikana. Suunnittelussa käytettiin Solidworks-ohjelmaa, johon oli mallinnettu pyöräntuenta ja tarvittavat komponentit.
Työn tuloksissa käytiin läpi saadut pyöränkulmat joustoliikkeen aikana. Pyöränkulmat vastasivat tavoitearvoja melko tarkasti, vaikka Solidworks-ohjelma ei ollut paras mahdollinen työkalu työn tekemiseen. Työn tulos kiteytyy lopuksi koordinaatiston pisteisiin, joihin pyöräntuennan komponentit kiinnitetään, sekä komponenttien mittoihin. Koordinaatiston pisteet on kaikki esitetty suhteessa samaan origoon, joka sijoittuu mallissa etupään tukivarsien takimmaisten kiinnityspisteiden väliin. Taulukko koordinaatiston pisteistä on yksiselitteinen työn tulos, jota voidaan käyttää jopa sellaisenaan prototyypin rakennusvaiheessa. Pyörintäkeskiön paikkaa autossa ei laskettu, sillä ilman massakeskipisteen paikkaa pyörintäkeskiön sijaintitiedolla ei ollut hyötyä työn ajankohdassa. Tulokset ovat tavoitteiden mukaiset ja palvelevat prototyypin seuraavan vaiheen tekijöitä.