Fysioterapia synnytystrauman aiheuttaman vaginismin hoidossa
Kuutti, Mari (2016)
Kuutti, Mari
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112417246
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112417246
Tiivistelmä
Vaginismi ilmenee emättimen alaosaa ympäröivien lantionpohjan lihasten tahattomana kouristuksena, joka estää penetraation (sisään tunkeutumisen). Vaivaan liittyy kivusta tai sen ennakoinnista johtuvaa pelkovälttämiskäyttäytymistä. Vaginismin taustalla voi olla fyysisiä, psyykkisiä tai parisuhteeseen liittyviä syitä. Jopa sosiaalisia ja kulttuurisia syitä on esitetty. Opinnäytetyössä syvennyttiin fyysisen synnytystrauman ja synnytyksen jälkeisen traumaperäisen stressireaktion aiheuttamaan vaginismiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä käytännönläheinen opas synnytystrauman aiheuttamasta vaginismista ja sen hoidosta fysioterapian keinoin. Vastaavanlaista potilaille ja heitä hoitaville ammattihenkilöille suunnattua suomenkielistä materiaalia ei ole saatavilla. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä synnytystrauman aiheuttamasta vaginismista kärsivien naisten ja heitä hoitavien ammattihenkilöiden tietoa vaivasta ja sen hoitoon soveltuvista fysioterapiamenetelmistä.
Opinnäytetyön raporttiosuus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena etsimällä teoriatietoa vaginismista, synnytystraumasta ja vaginismin hoitoon soveltuvista fysioterapiamenetelmistä. Lähteinä käytettiin tieteellisiä artikkeleita, lehtiä ja kirjoja, jotka on julkaistu elektronisissa tietokannoissa tai painettuina. Asiantuntijahaastattelut ja lehdistä poimitut naisten kokemukset synnytystraumasta valittiin syventämään raportin käytännönläheistä informatiivisuutta. Opas koottiin raporttiosuuden teoriatiedon pohjalta. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimusviestinnän käytäntöjä noudattaen, asianmukaisesti lähteisiin viitaten, argumentoiden ja eettisesti hyväksyttävästi.
On perusteltua valita lantionpohjan fysioterapia vaginismin hoitomenetelmäksi, sillä sen avulla lantion välipohjan lihasten toiminta konkretisoituu potilaalle ja hän voi totuttautua kosketukseen ohjatusti. Psykofyysisen fysioterapian menetelmien avulla potilas voi oppia itsensä rauhoittamisen keinoja, käsittää kehonsa ja mielensä erottamattomana kokonaisuutena ja saada takaisin trauman myötä kadottamansa oman kehon hallinnan tunteen. Itsehoito nojaa fysioterapeutin ohjaamiin kotiharjoitteluun soveltuviin lantionpohjan fysioterapian ja psykofyysisen fysioterapian menetelmiin ja sisältää myös muita keinoja omasta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Ideaalitilanteessa synnytystrauman aiheuttaman vaginismin hoitoon valitaan yksilöllisesti soveltuvimmat lantionpohjan fysioterapian, psykofyysisen fysioterapian ja itsehoidon menetelmät.
Vaginismin ja sen hoidon tutkiminen eri menetelmiä vertaillen on tulevaisuuden haaste fysioterapiatieteelle. Teoria tulisi rantauttaa käytäntöön kehittämällä hoitohenkilöstölle suunnattu koulutus vaginismin kokonaisvaltaisesta hoidosta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä käytännönläheinen opas synnytystrauman aiheuttamasta vaginismista ja sen hoidosta fysioterapian keinoin. Vastaavanlaista potilaille ja heitä hoitaville ammattihenkilöille suunnattua suomenkielistä materiaalia ei ole saatavilla. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä synnytystrauman aiheuttamasta vaginismista kärsivien naisten ja heitä hoitavien ammattihenkilöiden tietoa vaivasta ja sen hoitoon soveltuvista fysioterapiamenetelmistä.
Opinnäytetyön raporttiosuus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena etsimällä teoriatietoa vaginismista, synnytystraumasta ja vaginismin hoitoon soveltuvista fysioterapiamenetelmistä. Lähteinä käytettiin tieteellisiä artikkeleita, lehtiä ja kirjoja, jotka on julkaistu elektronisissa tietokannoissa tai painettuina. Asiantuntijahaastattelut ja lehdistä poimitut naisten kokemukset synnytystraumasta valittiin syventämään raportin käytännönläheistä informatiivisuutta. Opas koottiin raporttiosuuden teoriatiedon pohjalta. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimusviestinnän käytäntöjä noudattaen, asianmukaisesti lähteisiin viitaten, argumentoiden ja eettisesti hyväksyttävästi.
On perusteltua valita lantionpohjan fysioterapia vaginismin hoitomenetelmäksi, sillä sen avulla lantion välipohjan lihasten toiminta konkretisoituu potilaalle ja hän voi totuttautua kosketukseen ohjatusti. Psykofyysisen fysioterapian menetelmien avulla potilas voi oppia itsensä rauhoittamisen keinoja, käsittää kehonsa ja mielensä erottamattomana kokonaisuutena ja saada takaisin trauman myötä kadottamansa oman kehon hallinnan tunteen. Itsehoito nojaa fysioterapeutin ohjaamiin kotiharjoitteluun soveltuviin lantionpohjan fysioterapian ja psykofyysisen fysioterapian menetelmiin ja sisältää myös muita keinoja omasta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Ideaalitilanteessa synnytystrauman aiheuttaman vaginismin hoitoon valitaan yksilöllisesti soveltuvimmat lantionpohjan fysioterapian, psykofyysisen fysioterapian ja itsehoidon menetelmät.
Vaginismin ja sen hoidon tutkiminen eri menetelmiä vertaillen on tulevaisuuden haaste fysioterapiatieteelle. Teoria tulisi rantauttaa käytäntöön kehittämällä hoitohenkilöstölle suunnattu koulutus vaginismin kokonaisvaltaisesta hoidosta.