Psykososiaaliset menetelmät muistisairaiden ihmisten hoidon tukena : systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaisia erilaisia psykososiaalisia menetelmiä on olemassa ja millaisia tuloksia niiden käytöllä on saatu muistisairaiden ikäihmisten kohdalla. Tavoitteena oli koota menetelmistä ja niiden vaikutuksista selkeää tietoa helposti luettavaan muotoon, sillä tällä hetkellä tieto psykososiaalisista menetelmistä on hajanaista. Työelämän yhteistyökumppanina toimi Suomen Muistiasiantuntijat ry.

Opinnäytetyö on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Haimme tutkimuksia kuudesta tietokannasta, joita olivat Cochrane, Cinahl, Medic, Melinda, PubMed ja Science Direct. Tutkimukset valittiin katsaukseen lukemalla ensin otsikot ja abstraktit. Tämän jälkeen jäljelle jääneet tutkimukset luettiin kokonaan läpi. Systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen valikoitui mukaan 17 tutkimusta, joista kaksi oli suomenkielisiä ja loput englanninkielisiä. Tutkimukset analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä soveltaen. Lisäksi teimme tutkimuksille CASP-tarkastuslistoja hyödyntäen laadunarvioinnit.

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tuloksena löytyi useita erilaisia psykososiaalisia menetelmiä, joista osa oli yksilökeskeisiä ja osa ryhmäkeskeisiä menetelmiä. Jotkin menetelmistä hyödynsivät teknologiaa. Tutkimuksissa menetelmiä oli hyödynnetty niin hoivakodeissa kuin kotona asuville muistisairaille ikäihmisille.

Tutkimuksista löytyi monenlaisia vaikutuksia, joiden hyödyt koskivat niin muistisairaita ikäihmisiä, hoitajia/omaishoitajia kuin hoitoyhteisöjäkin. Yleisimpiä vaikutuksia olivat käytöshäiriöiden väheneminen, elämänlaadun paraneminen, masennuksen lievittyminen, osallisuuden lisääntyminen, kognitiivisen kyvyn paraneminen, vuorovaikutuksen lisääntyminen ja hoitajien/omaishoitajien stressin ja ahdistuksen lieventyminen.

Tuloksista kävi ilmi, että myös hoitohenkilökunnan sitoutuminen menetelmän käyttöön johtaa positiivisiin tuloksiin. Osa tutkimuksista tarkasteli, vaikuttiko menetelmien käyttö lääkehoitoon. Menetelmiä hyödyntämällä lääkkeiden käytön määrä väheni. Muistisairaiden parissa työskentelevien tietoisuutta psykososiaalisista menetelmistä tulisi lisätä, jotta lääkkeettömiä hoitomuotoja osattaisiin hyödyntää paremmin. Jatkossa tutkimuksia olisi hyvä tehdä enemmän myös Suomessa.

The purpose of this study was to find out what kinds of psychosocial methods there are available and what the effects of those methods are with elderly people with dementia. The aim was to collect information about the methods and their effectiveness into an easily read form. The work partner of our study was Society for Memory Disorders Expertise in Fin-land.

This study was carried out as a systematic review. We searched for researches in six databases including Cochrane, Cinahl, Medic, Melinda, PubMed and Science Direct. 17 studies were chosen by excluding studies that did not meet our inclusion criteria. We used inductive analysis to analyze the contents of the studies and assessed the quality of the studies with CASP checklists.

The results showed that there are many different psychosocial methods available for people with dementia, including group-based and individual-based interventions. Psychosocial methods have effects on older people with dementia, their caregivers, nurses and the care communities. The most common effects included decline in disturbing behavior or in depression, increased quality of life, participation and interaction, improved cognitive capability and decrease in the stress and anxiety of caregivers or nurses.

As a conclusion we state that more research on psychosocial methods needs to be done especially in Finland. This would increase the knowledge of psychosocial methods within the care staff and within the people with dementia and their close ones. Increased knowledge would enable carers to utilize psychosocial methods and change the care to-wards even more person-centered care.