Ensimmäisen lapsen saaneiden äitien kokemuksia vertaistuesta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla millaista vertaistukea ensimmäisen lapsen saaneet äidit ovat saaneet Esikko-ryhmästä arkeensa. Tavoitteena on saada tietoa, jolla Esikon ryhmänohjaajat ja Oulun kaupungin perhepalvelut voivat kehittää ryhmän toimintaa ja merkityksellisyyttä.

Opinnäytetyön tietoperusta koostuu vanhemmuudesta, äitiydestä ja arjen muutoksista ensimmäisen lapsen myötä sekä vertaistuesta. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, ja aineiston keruu toteutettiin ryhmän teemahaastatteluna. Haastatteluun osallistui viisi äitiä. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla.

Tulosten perusteella äidit kokivat, että vertaistukiryhmästä on saatu uusia sosiaalisia suhteita ja emotionaalista tukea on löytynyt saman henkisistä ihmisistä. Ryhmä toi mielekkyyttä arkeen sekä käytännön neuvojen ja kokemusten jakaminen koettiin tärkeiksi arjen sujumisen kannalta. Tulosten mukaan Esikko-ryhmä oli osa äitien sosiaalista verkostoa, jossa sai ymmärrystä vertaisiltaan ja ratkaisuja ongelmiin. Äidit toivoivat vertaisryhmätoimintaa myös kesäajalle sekä toivat esille, että oman henkisen ryhmän löytäminen on tärkeää.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää vertaistukitoiminnan kehittämisessä kohderyhmän tarpeita vastaamaan sekä toiminnan tiedottamisen kehittämiseen. Äidit olivat kiinnostuneita saamaan tietoa muista Oulussa toimivista ryhmistä. Neuvola oli antanut tiedon äideille Esikkoryhmästä, joten se voisi tiedottaa muistakin vertaistukiryhmistä. Jatkotutkimusaiheena voisi olla ryhmänohjaajien kokemusten kerääminen vertaistuen merkityksestä vanhempien arkeen. Vanhemmille voisi myös toteuttaa opinnäytetyöni kaltaisen haastattelun syksyllä ja keväällä. Tällöin saisi luotettavaa tietoa vertaistuen merkityksestä koko lukukauden ajalta.

The thesis describes how mothers, who have had their first child, experienced peer support at Esikko-group and what the support has given into their daily lives. Esikko-groups are destined for first child parents. The aim of this study was to get knowledge of this support method to the group instructors and family services in Oulu city to further develop the activity and significance of Esikko-groups.

Theoretical part of the thesis is about peer support, parenthood, motherhood and everyday changes that the firstborn brings about. This study is qualitative and data was collected using theme-based group interviews. Interviewees were five mothers and they were all on parental leave. Thematic analysis method was used to analyse the data by themes.

Results indicated that mothers experience the peer support group as a new social relationship and they did receive emotional support from congenial company. When mothers shared practical advice and experiences, they felt that it affected their daily life. Results showed that the Esikkogroup was a part of mother’s social network where they found understanding and solutions to their problems. Mothers wish that peer support activity could also be organized during summertime.

The results of this thesis can be useful when developing peer support activities to match the needs of first-time mothers and for the purpose of finding efficient ways to inform the target group of these peer support activities. These mothers were interested to get more information about other groups that Oulu city is offering. One development proposal is that child welfare clinic could distribute information of other peer support groups to parents. It would be useful to study the experiences of mothers on long time effects, which would make the data more prevalent. Furthermore, interviewing the group instructors would provide insight into how this support method influences the everyday lives of new parents.