Odottavien äitien kokemuksia raskaudenaikaisesta liikunnasta ja äitiysneuvolasta saadusta liikuntaohjauksesta

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää odottavien äitien raskaudenaikaisia liikuntatottumuksia sekä kokemuksia äitiysneuvolasta saadusta liikuntaohjauksesta. Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa kokonaiskäsitys raskaana olevien naisten suosimista liikuntamuodoista, raskauden vaikutuksista liikunnan harrastamiseen sekä liikkumiseen liittyvistä motivoivista ja hankaloittavista tekijöistä. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa, millaista ohjausta äidit saivat äitiysneuvolasta, ja mistä liikuntaan liittyvistä asioista he olisivat kaivanneet lisätietoa. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin raskauden aiheuttamia fyysisiä, psyykkisiä sekä sosiaalisia muutoksia, liikunnan hyötyjä raskaana olevalle naiselle ja sikiölle sekä äitiysneuvolassa toteutettavaa liikuntaohjausta. Tutkimus oli kvalitatiivinen ja sen aineisto kerättiin peruspalveluliikelaitos Jytaan kuuluvassa äitiysneuvolassa. Kyselyyn vastasi 11 odottavaa äitiä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Keskeisimmistä tutkimustuloksista tuli ilmi, että raskaus vaikutti liikunnan harrastamiseen pääsääntöisesti sitä vähentäen. Kaikki naiset kuitenkin harrastivat jonkinlaista liikuntaa raskauden aikana. Eniten liikkumaan motivoi hyvän olon tunne. Liikkumista eniten hankaloittava tekijä taas oli kiireinen elämäntilanne. Vain muutama äideistä ilmoitti saaneensa liikuntaohjausta äitiysneuvolan terveydenhoitajalta. Toisaalta odottavat äidit eivät kuitenkaan juuri kaivanneet lisätietoa liikkumisesta raskausaikana.

The purpose of this bachelor`s thesis was to find out pregnant womens´ habits of physical activity and their experiences of the patient education they got from maternity clinic. The aim of this study was to create general impression of the exercising forms that the pregnant women prefer. A further aim of the study also was to find out the factors that motivate or complicate exercising during the pregnancy. The focus was also on finding out what kind of patient education future mothers got from the public health nurse in the maternity clinic as well as what kind of patient education they would have wanted to get.

The theoretical framework deals with physical, psychological and social changes during the pregnancy, the benefits of physical activity to the pregnant woman and the fetus as well as patient education in the maternity clinic. The study was qualitative and the material was collected from a maternity clinic which belongs to Jyta. The inquiry was answered by 11 pregnant women. The material was analyzed by using inductive content analysis.

The results show that pregnancy had an influence on physical activity mostly by decreasing it. Every woman however did some kind of exercise during the pregnancy. The most motivational thing about exercising was a good feeling it gives. A hectic life situation was the most complicating factor that affects exercising according to the pregnant women. Only a few mothers reported that they had got patient education about physical activity from the public health nurse in the maternity clinic. However pregnant women did not feel the need to have more information about exercising during the pregnancy. This research showed that pregnancy had an influence on exercising habits. This is why it is important to focus on patient education about physical activity in maternity clinics.