"Kädet on aina joko pyörätuolissa tai sängyssä kiinni – sitten on hartiat jumissa" : Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin potilaskuljettajien työn kuormittavuus ja palautuminen työssä ja vapaa-ajalla

Abstract

Tutkimusten mukaan suomalaisista työikäisistä yli neljäsosa kokee työnsä fyysisesti kuormittavana. Liiallinen fyysinen kuormitus saa aikaan tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairauksia, jotka ovat toiseksi suurimmat työkyvyttömyyden aiheuttajat Suomessa. Vuonna 2014 sairauspoissaoloista kolmannes oli tuki- ja liikuntaelinten sairauksien aiheuttamia.

Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), jossa on käynnissä monivuotinen hanke "Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla tuki- ja liikuntaelinten terveyden kehittämiseksi". Opinnäytetyön kohteena olivat PPSHP:ssä työskentelevät potilaskuljettajat. Potilaskuljettajat ovat jalkojensa päällä suurimman osan työpäivästä kuljettaen tavaroita/henkilöitä sairaalan sisällä. Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet ovat suurin syy potilaskuljettajien sairauslomiin. Työmme tavoitteena oli antaa työnantajalle ja potilaskuljettajien esimiehelle käsitys siitä, mitä kuormitustekijöitä potilaskuljettajien työssä on, ja mitkä niistä koetaan eniten kuormittaviksi. Lisäksi selvitimme palautumista edistäviä tekijöitä.

Opinnäytetyömme tietoperustassa käsittelimme työkykyä fysioterapian näkökulmasta; työkyvyn viitekehyksenä käytimme ICF-luokitusta. Tietoperustassa tarkastelimme potilaskuljettajien työn fyysistä kuormitusta ja palautumista ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Työssämme käytimme monimenetelmäistä tutkimusstrategiaa. Tutkimusaineisto muodostui PPSHP:n potilaskuljettajille teettämien Firstbeat- ja Laturi-mittausten tuloksista sekä tutkimusryhmän tekemistä teemahaastatteluista ja Webropol-kyselystä. Tutkimuksemme oli laadullinen tutkimus.

Tutkimuksemme mukaan potilaskuljettajia kuormitti työssä eniten fyysinen ympäristö, ongelmat työvälineissä, etäisyydet, kiire, liikkeiden toistuvuus ja taakkojen käsittely. Nämä tekijät kuormittivat potilaskuljettajien hengitys- ja verenkiertoelimistöä ja tuki- ja liikuntaelimistöä. Palautumistekijöistä tärkeimpiä olivat uni, työryhmän ryhmähenki, työn tauotus ja vapaa-ajan aktiviteetit.

Työmme pohjalta työnantajalla ja työryhmällä on mahdollisuus yhteistyössä kehittää potilaskuljettajien työtä vähemmän kuormittavaksi ja työpäivän aikaista palautumista edistäväksi. Tämä tukee potilaskuljettajien työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Pidemmällä aikavälillä vaikutukset voivat näkyä esimerkiksi sairauslomien määrän vähenemisenä. Jatkotutkimuksen aiheita voisivat olla erilaisten kuljetusten aiheuttamien fyysisten kuormitusten mittaaminen, ergonomisten kuljetusten optimointijärjestelmän suunnittelu sekä palautumiseen vaikuttavien tekijöiden mittaaminen.

According to studies more than a quarter of the Finnish workforce are experiencing physical load in their work. Excessive loads cause musculoskeletal and connective tissue diseases, which are the second biggest cause of inability to work in Finland. In year 2014 one third of sick leaves were caused by musculoskeletal diseases.

The study was commissioned by the Northern Ostrobothnia Hospital District (PPSHP), which has an ongoing multiyear project called "Health from work place by leading yourself and the organization for improving musculoskeletal health". The target of the study were porters working for PPSHP. For most part of their work day porters walk around the hospital transferring patients/goods. Musculoskeletal and connective tissue diseases are the biggest cause of sick leaves for porters. The purpose of our study was to provide employers and supervisor of porters team with an understanding of the factors causing workload and which of those factors are the worst. In addition we studied the factors contributing to the recovery from the load.

In our study we have addressed the ability to work from a physiotherapy viewpoint. We looked at the physical workload and recovery of the porters, and affecting factors. We used a triangulation research method. Our research material consisted of Firstbeat and Laturi measurements received from PPSHP, as well as porter interviews and a questionnaire designed and executed by the research team. Our study was done as a qualitative research study.

Our study concluded that physical surroundings was causing most of strain at work for the porters. Problems with the work tools, long distances, feeling of being in a rush, repetitive movements and handling heavy loads were also factors causing strain. Sleeping, breaks during the work time, team spirit and leisure activities were the main factors contributing to recovery. With the help of our study the employer and the work group can together find ways to improve the porter's work to make it less straining and to encourage recovery during work day. This will support wellbeing at work. A long term impact could be for example having fewer sick days. Follow-up studies could be to measure the workload of different patient transfers, developing an optimization system based on the ergonomics of the transfers and measuring the factors contributing to the recovery.