"Omaohjaaja on semmonen joka pitää niinku langat käsissä" Kuntoutuskoti Mainingin asukkaiden ja ohjaajien kokemuksia omaohjaajamenetelmästä
Rajaniemi, Terhi (2016)
Rajaniemi, Terhi
Vaasan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817901
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112817901
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin Vaasanseudun sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:n palveluasumisyksikkö Kuntoutuskoti Mainingin toiveesta. Tutkimuksen tavoitteena on selkeyttää omaohjaajuuden työnkuvaa kartoittamalla asukkaiden ja työntekijöiden kokemuksia omaohjaajuudesta Mainingissa. Opinnäytetyön aihe nousi esille keskusteluissa yksikön vastaavan ohjaajan kanssa, ja työyhteisöstä nousseen tarpeen vuoksi opinnäytetyön aihe on rajattu käsittelemään omaohjaajamenetelmää.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Teoreettinen viitekehys nojasi vahvasti teoriaan omaohjaajamenetelmästä. Lisäksi opinnäytetyössä tarkastellaan teoriaa mielenterveydestä ja sosiaalisesta tuesta liittyen omaohjaajamenetelmän mielenterveyttä edistäviin näkökulmiin. Kohderyhmänä olivat mielenterveyskuntoutujat ja heidän omaohjaajansa Kuntoutuskoti Mainingissa. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluina, joihin osallistui kahdeksan asukasta ja kaikki viisi ohjaajaa. Litteroidut haastattelut analysoitiin teoriasidonnaisella analyysimenetelmällä, jossa on peilattu omaohjaajamenetelmän ja sosiaalisen tuen teoriaa.
Tulosten perusteella omaohjaajuus rakentuu omaohjaajan ja asukkaan luottamuksellisesta yhteistyöstä. Omaohjaajan roolina on toimia asukkaan asioiden asiantuntijana sekä vastuu- ja tukihenkilönä, jonka tehtävänä on paitsi tukea myös motivoida ja neuvoa asukasta hänen tarpeidensa mukaisesti. Osa asukkaista oli epävarmoja tai he eivät tienneet, mitä omaohjaajuudella tarkoitetaan. Tärkeimmiksi sosiaalisen tuen muodoiksi omaohjaajasuhteessa koettiin emotionaalinen ja konkreettinen tuki. Tuloksista nousi esille lukuisia kehittämisehdotuksia, joista keskeisimmät olivat omaohjaajamenetelmän toimenkuvan, omaohjaajasuhteen luottamuksen ja asiakaslähtöisyyden parantaminen. Kaiken kaikkiaan omaohjaajamenetelmä koettiin tärkeäksi työmenetelmäksi, jonka avulla työntekijät pystyvät auttamaan asukkaita asiakaslähtöisesti.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Teoreettinen viitekehys nojasi vahvasti teoriaan omaohjaajamenetelmästä. Lisäksi opinnäytetyössä tarkastellaan teoriaa mielenterveydestä ja sosiaalisesta tuesta liittyen omaohjaajamenetelmän mielenterveyttä edistäviin näkökulmiin. Kohderyhmänä olivat mielenterveyskuntoutujat ja heidän omaohjaajansa Kuntoutuskoti Mainingissa. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluina, joihin osallistui kahdeksan asukasta ja kaikki viisi ohjaajaa. Litteroidut haastattelut analysoitiin teoriasidonnaisella analyysimenetelmällä, jossa on peilattu omaohjaajamenetelmän ja sosiaalisen tuen teoriaa.
Tulosten perusteella omaohjaajuus rakentuu omaohjaajan ja asukkaan luottamuksellisesta yhteistyöstä. Omaohjaajan roolina on toimia asukkaan asioiden asiantuntijana sekä vastuu- ja tukihenkilönä, jonka tehtävänä on paitsi tukea myös motivoida ja neuvoa asukasta hänen tarpeidensa mukaisesti. Osa asukkaista oli epävarmoja tai he eivät tienneet, mitä omaohjaajuudella tarkoitetaan. Tärkeimmiksi sosiaalisen tuen muodoiksi omaohjaajasuhteessa koettiin emotionaalinen ja konkreettinen tuki. Tuloksista nousi esille lukuisia kehittämisehdotuksia, joista keskeisimmät olivat omaohjaajamenetelmän toimenkuvan, omaohjaajasuhteen luottamuksen ja asiakaslähtöisyyden parantaminen. Kaiken kaikkiaan omaohjaajamenetelmä koettiin tärkeäksi työmenetelmäksi, jonka avulla työntekijät pystyvät auttamaan asukkaita asiakaslähtöisesti.