"Omaohjaaja on semmonen joka pitää niinku langat käsissä" Kuntoutuskoti Mainingin asukkaiden ja ohjaajien kokemuksia omaohjaajamenetelmästä

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin Vaasanseudun sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:n palveluasumisyksikkö Kuntoutuskoti Mainingin toiveesta. Tutkimuksen tavoitteena on selkeyttää omaohjaajuuden työnkuvaa kartoittamalla asukkaiden ja työntekijöiden kokemuksia omaohjaajuudesta Mainingissa. Opinnäytetyön aihe nousi esille keskusteluissa yksikön vastaavan ohjaajan kanssa, ja työyhteisöstä nousseen tarpeen vuoksi opinnäytetyön aihe on rajattu käsittelemään omaohjaajamenetelmää. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Teoreettinen viitekehys nojasi vahvasti teoriaan omaohjaajamenetelmästä. Lisäksi opinnäytetyössä tarkastellaan teoriaa mielenterveydestä ja sosiaalisesta tuesta liittyen omaohjaajamenetelmän mielenterveyttä edistäviin näkökulmiin. Kohderyhmänä olivat mielenterveyskuntoutujat ja heidän omaohjaajansa Kuntoutuskoti Mainingissa. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluina, joihin osallistui kahdeksan asukasta ja kaikki viisi ohjaajaa. Litteroidut haastattelut analysoitiin teoriasidonnaisella analyysimenetelmällä, jossa on peilattu omaohjaajamenetelmän ja sosiaalisen tuen teoriaa. Tulosten perusteella omaohjaajuus rakentuu omaohjaajan ja asukkaan luottamuksellisesta yhteistyöstä. Omaohjaajan roolina on toimia asukkaan asioiden asiantuntijana sekä vastuu- ja tukihenkilönä, jonka tehtävänä on paitsi tukea myös motivoida ja neuvoa asukasta hänen tarpeidensa mukaisesti. Osa asukkaista oli epävarmoja tai he eivät tienneet, mitä omaohjaajuudella tarkoitetaan. Tärkeimmiksi sosiaalisen tuen muodoiksi omaohjaajasuhteessa koettiin emotionaalinen ja konkreettinen tuki. Tuloksista nousi esille lukuisia kehittämisehdotuksia, joista keskeisimmät olivat omaohjaajamenetelmän toimenkuvan, omaohjaajasuhteen luottamuksen ja asiakaslähtöisyyden parantaminen. Kaiken kaikkiaan omaohjaajamenetelmä koettiin tärkeäksi työmenetelmäksi, jonka avulla työntekijät pystyvät auttamaan asukkaita asiakaslähtöisesti.

This bachelor’s thesis was made in co-operation and for Vaasanseudun sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry (the social psychiatry association in Vaasa) and its supported housing unit Kuntoutuskoti Maininki. The study aims to clarify the job description of personal counsellors by looking at the experiences of Maininki rehabilitation home residents and employees on personal counsellor method. The subject of the study came up in a discussion with the supervising counsellor and she pointed out the need for a clarification of the job description at the workplace. This is why this study has been focused on the clarification of the personal counsellor method. The theoretical framework of this qualitative study was based heavily upon theories of the personal counselling method. The study includes also theories of mental health and social support relating to the theories of the personal counselling method. Mental health rehabilitees and their personal counsellors in rehabilitation home Maininki formed the target group for this study. The data used in the study was collected by theme centered interviews. Eight of the residents and all five counsellors were interviewed. The transcribed interviews were analyzed with theory guided content analysis, reflecting on theories of personal counselling method and social support. Based on the results we can say that personal counselling is built on confidential teamwork between the personal counsellor and the resident. The personal counsellor’s role is to not only to work as a consultant and as a liable and supportive person, but to also motivate the residents in almost any way they might need. Some of the residents were unsure of what was meant with the personal counsellor method. Emotional and tangible support were brought up as the two most important forms of social support. Developing the job description of personal counsellors, improving the trust in the client-counsellor relationship and the client-oriented approach were the most crucial development ideas that came up from the results. As conclusion, it can be stated that the personal counsellor method was seen as an important way for the counsellors to help the residents with a more client-oriented approach.