"ALAKKO NÄÄ MUA?" : Lasten ja senioreiden välisen vuorovaikutuksen tukeminen toiminnallisin tuokioin – yhteistyössä Oulun kaupungin Merikotkan päiväkodin ja Oulun palvelusäätiön Merikotkantien palvelutalon kanssa
Karsi, Heta-Maaria; Huovinen, Tiia (2016)
Karsi, Heta-Maaria
Huovinen, Tiia
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918031
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918031
Tiivistelmä
Toteutimme toiminnallisen opinnäytetyön "Alakko nää mua?"-toimintatuokioina Oulun kaupungin Merikotkan päiväkodin kolmelletoista lapselle ja Oulun palvelusäätiön Merikotkantien palvelutalon senioreille leikin, liikunnan, musiikin, kuvataiteen ja yhdessä tekemisen keinoin. Järjestimme neljä yhteistä toimintakertaa lasten ja senioreiden kanssa, jotka toteutimme huhtikuun 2016 aikana. Toimintakertojen lisäksi pidimme molemmille ryhmille erilliset tutustumiskerrat ennen yhteisten toimintojen aloitusta, ja palautehetket toimintakertojen jälkeen. Valitsimme opinnäytetyömme aiheen, koska olemme kiinnostuneita lapsuudesta ja ikääntymisestä. Näemme lapsissa yhteiskunnan tulevaisuutta ja haluamme tukea lasten hyvinvointia. Ikääntyminen elämänvaiheena kiinnostaa meitä, koska se koskettaa meitä kaikkia ja ymmärrämme, että Suomessa ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa.
Suunnittelimme ”Alakko nää mua?” -kerhomme toiminnan sisällön opinnäytetyömme tietoperustan pohjalta. Tietoperustassa käsittelemme lapsuutta elämänvaiheena, ikääntymistä elämänvai-heena, lapsen ja ikääntyneen välistä vuorovaikutusta, sukupolvityötä ja ohjattua toimintaa eri elämänvaiheissa. Toimintamme tavoitteena oli kehittää ja vahvistaa päiväkodin ja palvelutalon jo olemassa olevaa toimintaa sekä luoda uutta toimintaa vanhan päälle. Tavoitteenamme oli myös edistää sukupolvien välistä vuorovaikutusta ja saada heille uusia kokemuksia toiminnallisten tuokioiden kautta. Halusimme tuoda toimintamme kautta iloa ja hyviä muistoja kohderyhmän lapsille ja senioreille.
Saimme kehitettyä ja vahvistettua päiväkodin ja palvelutalon olemassa olevaa yhteistoimintaa tuomalla uusia senioreita ja uudenlaisia toimintatapoja mukaan sekä tehtyä toiminnasta sellaisen, että joku ulkopuolinen ohjaa sitä. Edistimme sukupolvien välistä vuorovaikutusta tuomalla lapset ja seniorit yhteen ja yhteiset toiminnot loivat vuorovaikutusta näiden kahden sukupolven välille. Kerhossamme lasten ja senioreiden välillä vuorovaikutus lisääntyi joka kerta enemmän ja vuorovaikutusta syntyi luontevasti ilman ohjaustakin. Yksi toimintamme tärkeistä lopputuloksista oli päiväkodin ja palvelutalon välisen toiminnan vahvistuminen työmme kautta ja tämä näkyi uusien yhteistoimintojen suunnitteluna. Lapset ja seniorit kokivat toimintamme mukavaksi ja tarpeelliseksi ja he haluaisivat jatkaa vastaavanlaista yhteistoimintaa. Yksi jatkotutkimusaihe työllemme voisi olla sukupolvityön menetelmän hyödyllisyydestä tiedottaminen päiväkodeille ja palvelutaloille. Tällä tavoin voitaisiin saada innostettua muitakin toimipaikkoja hyödyntämään lasten ja senioreiden yhteistoimintaa.
Suunnittelimme ”Alakko nää mua?” -kerhomme toiminnan sisällön opinnäytetyömme tietoperustan pohjalta. Tietoperustassa käsittelemme lapsuutta elämänvaiheena, ikääntymistä elämänvai-heena, lapsen ja ikääntyneen välistä vuorovaikutusta, sukupolvityötä ja ohjattua toimintaa eri elämänvaiheissa. Toimintamme tavoitteena oli kehittää ja vahvistaa päiväkodin ja palvelutalon jo olemassa olevaa toimintaa sekä luoda uutta toimintaa vanhan päälle. Tavoitteenamme oli myös edistää sukupolvien välistä vuorovaikutusta ja saada heille uusia kokemuksia toiminnallisten tuokioiden kautta. Halusimme tuoda toimintamme kautta iloa ja hyviä muistoja kohderyhmän lapsille ja senioreille.
Saimme kehitettyä ja vahvistettua päiväkodin ja palvelutalon olemassa olevaa yhteistoimintaa tuomalla uusia senioreita ja uudenlaisia toimintatapoja mukaan sekä tehtyä toiminnasta sellaisen, että joku ulkopuolinen ohjaa sitä. Edistimme sukupolvien välistä vuorovaikutusta tuomalla lapset ja seniorit yhteen ja yhteiset toiminnot loivat vuorovaikutusta näiden kahden sukupolven välille. Kerhossamme lasten ja senioreiden välillä vuorovaikutus lisääntyi joka kerta enemmän ja vuorovaikutusta syntyi luontevasti ilman ohjaustakin. Yksi toimintamme tärkeistä lopputuloksista oli päiväkodin ja palvelutalon välisen toiminnan vahvistuminen työmme kautta ja tämä näkyi uusien yhteistoimintojen suunnitteluna. Lapset ja seniorit kokivat toimintamme mukavaksi ja tarpeelliseksi ja he haluaisivat jatkaa vastaavanlaista yhteistoimintaa. Yksi jatkotutkimusaihe työllemme voisi olla sukupolvityön menetelmän hyödyllisyydestä tiedottaminen päiväkodeille ja palvelutaloille. Tällä tavoin voitaisiin saada innostettua muitakin toimipaikkoja hyödyntämään lasten ja senioreiden yhteistoimintaa.