Huono johtaminen hoitotyössä : kirjallisuuskatsaus huonoon johtamiseen ja sen seurauksiin hoitotyön kontekstissa

Abstract

Huonon johtamisen on osoitettu olevan työpaikoilla yleinen ongelma, jolla on haitallisia vaikutuksia kaikille organisaatiossa toimijoille. Kyseisen ongelman ymmärtäminen edellyttää huonon johtamisen ilmenemismuotojen tunnistamista ja seuraamusten arvioimista.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyön kontekstissa tapahtuvaa huonoa johtamista ja sen aiheuttamia seurauksia. Tutkimusilmiöön haettiin vastauksia seuraavilla kysymyksillä: 1) Miten huono johtaminen ilmenee hoitotyön johtamisessa? 2) Millaisia seurauksia huonolla johtamisella on hoitotyössä?

Tutkimuksen kohteena olivat vuosina 2006 – 2016 julkaistut suomalaiset ja kansainväliset, huonoa johtamista käsittelevät hoitotieteelliset tutkimukset. Tutkimusmateriaali kerättiin kirjallisuuskatsauksen menetelmällä elektronisista tietokannoista sekä alan tieteellisistä aikakausijulkaisuista. Tutkimusaineisto koostui 19 tutkimuksesta, joissa oli empiirisesti tutkittu hoitotyön esimiesten johtamiskäyttäytymistä tai johtamistyyliä sekä huonon johtamisen aiheuttamia seurauksia. Alkuperäistutkimukset analysoitiin sisällönanalyysillä.

Katsauksen tulosten perusteella huonoa johtamista esiintyi hoitotyössä epäammatillisena johtamisena ja johtamisvajeena. Epäammatillisuus ilmeni epäoikeidenmukaisena vallankäyttönä, epäasiallisena johtamistoimintana sekä kontrolloivina johtamiskäytänteinä. Johtamisvaje ilmeni passiivisena johtamisena, esimiehen riittämättömänä osallistumisena työyksikön toimintaan sekä työtehtävien laiminlyöntinä. Tulosten mukaan hoitotyön esimiehet toimivat muun muassa työpaikkakiusaajina ja käyttivät esimiesasemaansa väärin. Osastonhoitajat saattoivat myös vältellä johtamista. Huono johtaminen heikensi työntekijöiden terveyttä ja työyhteisön sisäistä toimivuutta. Lisäksi se vahingoitti hoitotyön professionaalista orientaatiota; huono johtaminen vaikutti negatiivisesti muun muassa hoitajien työtyytyväisyyteen, sitoutumiseen ja työstä suoriutumiseen.

Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että huonolla johtamisella on destruktiivisia piirteitä hoitotyössä. Huono johtaminen vahingoittaa sekä yksittäisen työntekijän että terveydenhuollon organisaatioiden voimavaroja, ja muodostaa riskin työyhteisöjen inhimilliselle ja sosiaaliselle kestävyydelle.

Poor leadership has been shown to be a common problem in the workplace with detrimental consequences affecting all people involved in the organisation. Understanding this problem requires identifying the different manifestations and evaluating the consequences of poor leadership.

The purpose of this thesis was to describe poor leadership and its consequences in the context of nursing. The study aimed to answer the following questions: 1) How is poor leadership displayed in nursing leadership? 2) What are the consequences of poor leadership in nursing?

This study focused on researching Finnish and international scientific publications from 2006 to 2016 with the topic of poor leadership in nursing. The data were collected by using the literature review method and applying it to electronic databases as well as scientific periodicals. The research material consisted of 19 studies, in which nurse managers’ leadership behaviour or leadership style, and the consequences of poor leadership, had been studied empirically. The data were analysed using content analysis.

Based on the results of the literature review, poor leadership in nursing appeared as unprofessionalism and leadership deficit. Unprofessional leadership emerged as the unjust use of power, inappropriate leadership behaviour, as well as controlling leadership practices. Leadership deficit presented as passive leadership, ineffective leader participation in the workplace, and negligence of leadership responsibilities. According to the results, nurse managers were the perpetrators of workplace bullying, and they also conducted abusive supervision and avoidant leadership. Poor leadership diminished the health of employees and the inner functionality of the workgroup. Furthermore, poor leadership damaged the professional orientation of nursing; it had negative effects on nurses’ job satisfaction, commitment, and work performance.

The results of the literary review suggest that poor leadership has destructive qualities in nursing. Poor leadership damages not only the individual employee, but also the resources of organisations, and it creates a risk for the humane and social sustainability of work communities.