Mitä kovettumat kertovat: kovettumien sijaintiin ja syntyyn vaikuttavat mekaaniset tekijät : Systemoitu kirjallisuuskatsaus
Tervonen, Krista (2016)
Tervonen, Krista
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918090
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918090
Tiivistelmä
Kovettumat ovat yksi yleisimmistä jalkavaivoista maailmassa. Kovettumien muodostuminen on terveen ihon suojamekanismi painetta vastaan, mutta kasvaessaan (muuttuessaan patologisiksi) kovettumat lisäävät plantaarista painetta, aiheuttavat kipua ja voivat hoitamattomana jopa johtaa painehaavan syntymiseen. Erityisesti riskiryhmillä kuten diabeetikoilla, seuraukset voivat olla kohtalokkaita. Tiedetään, että kovettumat syntyvät yleensä tietyille kohdille, esimerkiksi metatarsaalinivelten alle ja varpaisiin. Tiedetään myös, että tavalliset jalkavaivat, kuten vaivaisenluu (hallux valgus), liittyvät kovettumien muodostumiseen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää systemoidun kirjallisuuskatsauksen avulla keskeisiä mekaanisia tekijöitä, jotka aiheuttavat kovettumien ja känsien muodostumista tietyille kohdille jalkaterässä. Tavoitteena oli lisätä jalkaterapeuttien tietoa kovettumien mekaanisista aiheuttajista.
Kirjallisuuskatsauksen avulla pystyttiin nimeämään jalkaterissä 21 aluetta, joille löydettiin yksi tai useampia kovettumia aiheuttavia taustatekijöitä. Kovettumia useimmille alueille aiheuttavat taustatekijät ovat ahtaat, kapeat ja / tai korkeakorkoiset kengät (13 aluetta), hallux valgus (7 aluetta) ja vasaravarpaat (7 aluetta). Muita kovettumia useille alueille aiheuttavia tekijöitä ovat mm. jäykkä isovarvas (hallux limitus / rigidus), jalkaterän etuosan varus sekä jalkaterän ja säären alueen lihasepätasapaino.
Kovettumien tavanomainen hoito jalkaterapiassa on mekaaninen poisto veitsellä. Pitkällä aikavälillä hoitotulokset eivät ole pysyviä, vaan hoito täytyy toistaa säännöllisesti. Hoitamalla kovettumien taustalla olevia tekijöitä laajasti koko jalkaterapian eri osa-alueita hyödyntäen, voitaisiin saada parempia ja pitkäkestoisempia hoitotuloksia. Tämä hyödyttäisi niin asiakkaita kuin jalkaterapeuttejakin. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että suurin osa kovettumien taustalla olevista tekijöistä on sellaisia, jotka ovat hoidettavissa jalkaterapian eri keinoin. Aihetta tulisi kuitenkin ehdottomasti tutkia jatkossa lisää. Monissa aiheeseen liittyvissä tutkimuksissa tutkimusjoukot ovat olleet pieniä ja tutkittavien muuttujien valikoimat suppeita. Eri tutkimusten tulokset ovat keskenään osittain ristiriidassa, eikä tilastollisesti merkittäviä havaintoja ole välttämättä saatu tehtyä näiden rajoitteiden vuoksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää systemoidun kirjallisuuskatsauksen avulla keskeisiä mekaanisia tekijöitä, jotka aiheuttavat kovettumien ja känsien muodostumista tietyille kohdille jalkaterässä. Tavoitteena oli lisätä jalkaterapeuttien tietoa kovettumien mekaanisista aiheuttajista.
Kirjallisuuskatsauksen avulla pystyttiin nimeämään jalkaterissä 21 aluetta, joille löydettiin yksi tai useampia kovettumia aiheuttavia taustatekijöitä. Kovettumia useimmille alueille aiheuttavat taustatekijät ovat ahtaat, kapeat ja / tai korkeakorkoiset kengät (13 aluetta), hallux valgus (7 aluetta) ja vasaravarpaat (7 aluetta). Muita kovettumia useille alueille aiheuttavia tekijöitä ovat mm. jäykkä isovarvas (hallux limitus / rigidus), jalkaterän etuosan varus sekä jalkaterän ja säären alueen lihasepätasapaino.
Kovettumien tavanomainen hoito jalkaterapiassa on mekaaninen poisto veitsellä. Pitkällä aikavälillä hoitotulokset eivät ole pysyviä, vaan hoito täytyy toistaa säännöllisesti. Hoitamalla kovettumien taustalla olevia tekijöitä laajasti koko jalkaterapian eri osa-alueita hyödyntäen, voitaisiin saada parempia ja pitkäkestoisempia hoitotuloksia. Tämä hyödyttäisi niin asiakkaita kuin jalkaterapeuttejakin. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että suurin osa kovettumien taustalla olevista tekijöistä on sellaisia, jotka ovat hoidettavissa jalkaterapian eri keinoin. Aihetta tulisi kuitenkin ehdottomasti tutkia jatkossa lisää. Monissa aiheeseen liittyvissä tutkimuksissa tutkimusjoukot ovat olleet pieniä ja tutkittavien muuttujien valikoimat suppeita. Eri tutkimusten tulokset ovat keskenään osittain ristiriidassa, eikä tilastollisesti merkittäviä havaintoja ole välttämättä saatu tehtyä näiden rajoitteiden vuoksi.