”Minä haluan oppia laukkahypyn!” : lapsen alkuhaastattelu kuntoutuksessa
Kosonen, Elina (2016)
Kosonen, Elina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918194
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016112918194
Tiivistelmä
Lapsen oikeuksien sopimus on kansainvälinen ihmisoikeussopimus, jonka Suomi ratifioi vuonna 1991. Keskeisiä periaatteita sopimuksessa ovat muun muassa lasten yhdenvertaisuus, lapsen edun ensisijaisuus ja oikeus ilmaista mielipiteensä itseä koskevissa asioissa ja niiden huomioon ottaminen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Lasten osallistumiseen on kiinnitetty Suomessa huomiota pidemmän aikaa kun tietoisuus Lapsen oikeuksien sopimuksesta on lisääntynyt. Osallistumista koskeva keskustelu on kuitenkin keskittynyt vammattomien lasten osallistumiseen. Lapsen oikeuksien komitea on ilmaissut maakohtaisessa raportissaan huolensa siitä, ettei vammaisia lapsia kuulla asianmukaisesti.
Opinnäytetyöni tarkoitus on perehtyä lapsen haastattelemista koskevaan tietoon ja rakentaa yhteistyökumppanille Terapiatalo Tonus Oy:lle lapsen osallistumista edistävä alkuhaastattelulomake, jota yrityksessä työskentelevät terapeutit voisivat hyödyntää työssään. Lapsen alkuhaastattelua varten toteutin sähköpostikyselyn yrityksen terapeuteille. Lapsen alkuhaastattelun teemat ja kysymykset perustuvat sähköpostikyselyn aineistoon ja terapeuttien kanssa käytyyn dialogiin.
Lapsen haastattelemista metodina on tutkittu paljon oikeustieteessä, lastensuojelussa, sosiaalityössä ja kasvatustieteessä. Hyödynnän tätä teoriataustaa käsitellessäni lapsen haastattelemista.
Lapsen alkuhaastattelu rakentuu neljästä teemasta, jotka ovat vahvuudet, mieltymykset, tavoitteet ja terapiasta kertominen. Tutkimustiedon perusteella lapsia haastattelevien henkilöiden kannattaa kiinnittää lapsen haastattelutilanteessa huomiota haastatteluun valmistautumiseen, haastatteluympäristöön, haastattelun rakenteeseen, yhteiseen kieleen ja kysymystyyppien vaikutukseen lasten vastauksiin. Toiminnalliset menetelmät, liike, liikkuminen ja esineet voivat auttaa tutustumaan lapsen kokemusmaailmaan.
Terapeutin on tärkeää keskustella lapsen kanssa, sillä lapsen mielipidettä ei tule olettaa tai kysyä vanhemmilta vaan se löytyy lasta kuunnellen. Yrityksessä alkuhaastattelun nähtiin tuovan toimintaan systemaattisuutta ja rakennetta, edistävän lapsen kuulluksi tulemista ja auttavan kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa.
Opinnäytetyöni tarkoitus on perehtyä lapsen haastattelemista koskevaan tietoon ja rakentaa yhteistyökumppanille Terapiatalo Tonus Oy:lle lapsen osallistumista edistävä alkuhaastattelulomake, jota yrityksessä työskentelevät terapeutit voisivat hyödyntää työssään. Lapsen alkuhaastattelua varten toteutin sähköpostikyselyn yrityksen terapeuteille. Lapsen alkuhaastattelun teemat ja kysymykset perustuvat sähköpostikyselyn aineistoon ja terapeuttien kanssa käytyyn dialogiin.
Lapsen haastattelemista metodina on tutkittu paljon oikeustieteessä, lastensuojelussa, sosiaalityössä ja kasvatustieteessä. Hyödynnän tätä teoriataustaa käsitellessäni lapsen haastattelemista.
Lapsen alkuhaastattelu rakentuu neljästä teemasta, jotka ovat vahvuudet, mieltymykset, tavoitteet ja terapiasta kertominen. Tutkimustiedon perusteella lapsia haastattelevien henkilöiden kannattaa kiinnittää lapsen haastattelutilanteessa huomiota haastatteluun valmistautumiseen, haastatteluympäristöön, haastattelun rakenteeseen, yhteiseen kieleen ja kysymystyyppien vaikutukseen lasten vastauksiin. Toiminnalliset menetelmät, liike, liikkuminen ja esineet voivat auttaa tutustumaan lapsen kokemusmaailmaan.
Terapeutin on tärkeää keskustella lapsen kanssa, sillä lapsen mielipidettä ei tule olettaa tai kysyä vanhemmilta vaan se löytyy lasta kuunnellen. Yrityksessä alkuhaastattelun nähtiin tuovan toimintaan systemaattisuutta ja rakennetta, edistävän lapsen kuulluksi tulemista ja auttavan kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa.