Huilusoolot ohjelmallisessa orkesterimusiikissa : Matka nuottikuvasta soivaan lopputulokseen
Pasila, Maisa (2016)
Pasila, Maisa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016113018286
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016113018286
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä perehdytään ohjelmallisten orkesteriteosten huilusoolojen luonteeseen ja tulkitsemiseen. Tarkasteltavina teoksina ovat Claude Debussyn Faunin iltapäivä, Sergei Prokofjevin Romeo ja Julia -sarja nro 2 ja Maurice Ravelin Daphnis et Chloé. Tarkoituksena on selvittää, millaisia työvaiheita huilistin relevantin tulkinnan rakentamiseen sisältyy, ja mitä voidaan pitää relevanttina tulkintana.
Aluksi työssä tutustutaan tulkitsemisen käsitteeseen musiikin kontekstissa. Käydään läpi, millaisia subjekteja musiikin tulkitsemiseen liittyy, ja miten esiintyjä rakentaa tulkintaansa teoksesta. Tulkitsemista tarkastellaan nuottikuva tulkinnan lähtökohtana. Sen lisäksi käydään läpi muita seikkoja, joita on otettava huomioon tulkintaa rakentaessa sekä seikkoja, jotka vaikuttavat yksittäisen esittäjän ulkopuolelta soivaan lopputulokseen. Lähdemateriaalina tässä työssä on käytetty musiikkitieteellistä kirjallisuutta, video- ja äänitallenteita, niiden kansilehtisiä sekä partituureja.
Tämä opinnäytetyö tarjoaa lukijalleen näkökulmia muusikon tulkinnan rakentamiseen teoksesta sekä ohjelmallisten orkesteriteosten musiikkiin. Vaikka aihe on rajattu ohjelmallisen orkesterimusiikin pariin, ja näkökulma on huilistinen, voi työn lukemisesta olla hyötyä myös muiden instrumenttien soittajille ja muunlaisenkin musiikin tulkitsemiseen. Opinnäytetyötä voi myös hyödyntää pedagogisena aineistona perehdyttäessä musiikin tulkitsemiseen, ohjelmamusiikkiin ja orkesterimuusikon työhön.
Aluksi työssä tutustutaan tulkitsemisen käsitteeseen musiikin kontekstissa. Käydään läpi, millaisia subjekteja musiikin tulkitsemiseen liittyy, ja miten esiintyjä rakentaa tulkintaansa teoksesta. Tulkitsemista tarkastellaan nuottikuva tulkinnan lähtökohtana. Sen lisäksi käydään läpi muita seikkoja, joita on otettava huomioon tulkintaa rakentaessa sekä seikkoja, jotka vaikuttavat yksittäisen esittäjän ulkopuolelta soivaan lopputulokseen. Lähdemateriaalina tässä työssä on käytetty musiikkitieteellistä kirjallisuutta, video- ja äänitallenteita, niiden kansilehtisiä sekä partituureja.
Tämä opinnäytetyö tarjoaa lukijalleen näkökulmia muusikon tulkinnan rakentamiseen teoksesta sekä ohjelmallisten orkesteriteosten musiikkiin. Vaikka aihe on rajattu ohjelmallisen orkesterimusiikin pariin, ja näkökulma on huilistinen, voi työn lukemisesta olla hyötyä myös muiden instrumenttien soittajille ja muunlaisenkin musiikin tulkitsemiseen. Opinnäytetyötä voi myös hyödyntää pedagogisena aineistona perehdyttäessä musiikin tulkitsemiseen, ohjelmamusiikkiin ja orkesterimuusikon työhön.