Turvallisuustekniikka osana energiatehokasta kiinteistöautomaatiota

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on esittää hyötyjä, joita voidaan saada yhdistämällä turvallisuustekniikka osaksi muuta kiinteistön talotekniikkaa. Kokonaisuuksien toteuttaminen nykyisillä tekniikoilla ja järjestelmillä tarjoaisi luonnollisen tavan kiinteistön täyttää tulevaisuuden energiatehokkuusarvoja. Uusissa kiinteistöissä onkin jo osin huomioitu integraatiomahdollisuudet. Huomioitta usein jää mahdollisuudet, joita vanhojen kiinteistöjen käytön tehostamisella voitaisiin saavuttaa.

Työn tehtiin vertaamalla tarvetilaan pohjautuvaa käyttöastetta käyttöaikaan pohjautuvaan käyttöasteeseen. Tuloksesta analysoitiin erotus todellisen käytön ja ajastetun käytön välillä. Työvaiheet jaettiin kolmeen osaan. Aluksi määriteltiin arvoiksi määriteltävät asiat ja tavoitteet sekä käytössä olevat turvatekniikan laitteet. Näiden pohjalta tehtiin verrannollinen laskenta, jolla pyrittiin hahmottamaan suhteellinen ja teoreettinen säästömahdollisuudet laskennallisin perustein. Viimeiseksi tarkasteltiin saatuja arvoja ja ehdotettiin tarvittavia muutoksia ja integraatioita.

Lopussa saatiin todistettua rahalliset säästöt todeksi, mikäli niitä verrataan olemassa olevaan tilanteeseen ja hyödynnetään useamman tekniikan integrointia.

The purpose and goals of this final year project were to present the benefits that can be achieved by integrating security technology with other building services. The project was divided into three parts. First part was the evaluation of the values and goals, as well as the available security technology equipment. Based on these, calculation was made to find out potential financial savings. Finally, the obtained values were inspected and the necessary changes and integrations were proposed.

The result of the project was a report of possibilities to integrate security systems like CCTV, access control and burglary alarms systems to support building services such as air conditioning.

Financial savings were proven to be true, when values were compared to the current ones of an example building. If the values were compared to the ones given for office hours in the section D2 of the Finnish Building Regulations, no financial saving could be reached. This finding also indicates that D2 building regulations were not suitable for estimating the real energy use of the example building.