Maaperämallin käyttö maa-ainesalueiden suunnittelussa
Rantala, Lauri (2016)
Rantala, Lauri
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016113018265
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016113018265
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli esittää maa-ainesalueelta hankitun maaperätiedon maaperämallinnus esimerkkitapauksen kautta sekä pohtia, miten mallinnuksella tuotettuja aineistoja voitaisiin hyödyntää maa-ainestoiminnassa. Työ tehtiin Destia Oy:n kiviainesyksikön hyödynnettäväksi.
Opinnäytetyössä selvitetään, miten maa-ainesalueilta hankittua maaperätietoa hyödynnetään maa-ainestoiminnassa sekä esitellään maa-ainesalueiden tutkintaan yleisimmin käytettävät maaperätutkimusmenetelmät. Työssä selvitetään myös, mitä tulee ottaa huomioon suunniteltaessa maaperätutkimusta sekä tutkimusmenetelmän valintaan vaikuttavia asioita. Koska tietomallien käyttö infrarakentamisessa on yleistymässä, selvitettiin työssä myös maaperämallin tärkeimpiä vaatimuksia tietomallinnuksen kannalta.
Opinnäytetyössä esitellään esimerkkikohteelta tehty mallinnusprosessi käyttäen maanmittaus- ja paikkatietosovelluksia. Mallinnettavan kohteena oli Hollolassa sijaitseva Destia Oy:n sora-alue, josta oli maaperätietona käytettävissä maatutka-, kairaus- ja koekuoppa-aineistoa. Mallinnuksella tuotettiin sora-alueen maaperän rakennetta kuvaava blokkimalli sekä 3D-virtuaalimalli.
Maaperämallien avulla pystytään havainnollisesti kuvaamaan maa-ainesalueen maaperän rakennetta, materiaaleja sekä korkeussuhteita. Mallinnuksella tuotettuja aineistoja voitaisiin hyödyntää maa-aineslupaprosessissa maaperätiedon esittämiseen sekä maa-ainesalueiden tuotannon ohjauksessa esimerkiksi materiaalien paikantamiseen. Tässä työssä tehtyä mallinnusta voidaan hyödyntää esimerkkitapana maaperätiedon mallintamiseen maa-ainesalueilta.
Opinnäytetyössä selvitetään, miten maa-ainesalueilta hankittua maaperätietoa hyödynnetään maa-ainestoiminnassa sekä esitellään maa-ainesalueiden tutkintaan yleisimmin käytettävät maaperätutkimusmenetelmät. Työssä selvitetään myös, mitä tulee ottaa huomioon suunniteltaessa maaperätutkimusta sekä tutkimusmenetelmän valintaan vaikuttavia asioita. Koska tietomallien käyttö infrarakentamisessa on yleistymässä, selvitettiin työssä myös maaperämallin tärkeimpiä vaatimuksia tietomallinnuksen kannalta.
Opinnäytetyössä esitellään esimerkkikohteelta tehty mallinnusprosessi käyttäen maanmittaus- ja paikkatietosovelluksia. Mallinnettavan kohteena oli Hollolassa sijaitseva Destia Oy:n sora-alue, josta oli maaperätietona käytettävissä maatutka-, kairaus- ja koekuoppa-aineistoa. Mallinnuksella tuotettiin sora-alueen maaperän rakennetta kuvaava blokkimalli sekä 3D-virtuaalimalli.
Maaperämallien avulla pystytään havainnollisesti kuvaamaan maa-ainesalueen maaperän rakennetta, materiaaleja sekä korkeussuhteita. Mallinnuksella tuotettuja aineistoja voitaisiin hyödyntää maa-aineslupaprosessissa maaperätiedon esittämiseen sekä maa-ainesalueiden tuotannon ohjauksessa esimerkiksi materiaalien paikantamiseen. Tässä työssä tehtyä mallinnusta voidaan hyödyntää esimerkkitapana maaperätiedon mallintamiseen maa-ainesalueilta.