Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Sytokiniinioksidaasigeenin yliekspression vaikutus lituruohon juuren jälsisolukon sekundääriseen kasvuun ja Dof-geeniperheen ekspression karakterisointi

Lindholm, Viivi (2016)

 
Avaa tiedosto
OpinnaytetyoViiviLindholm.pdf (1.772Mt)
Lataukset: 


Lindholm, Viivi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120118480
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli karakterisoida Dof-mutanttilinjojen geeniekspressiota, sekä selvittää estradiolilla indusoitavan sytokiniinioksidaasigeenin yliekspression vaikutusta kasvin fenotyyppiin ja löytää saatujen tietojen avulla lupaavat linjat jatkotutkimuksia varten. Sytokiniinioksidaasigeenin yliekspressiolinjojen CKX30 ja CKX32 analysoiminen perustuu T-DNA-insertion avulla tehtävään mutaatioon, jossa estradioli-indusointi saa aikaan sytokiniinia hajottavan proteiinin liikatuotannon. Sytokiniini on tärkeä osatekijä juurten sekundäärisessä kasvussa. Mutaation vaikutuksia lituruohon fenotyyppiin arvioitiin tarkkailemalla RFP-ekspression voimakkuutta ja sijaintia juuressa, sekä vertailemalla estradioli-indusoitujen mutanttilinjojen juurten sekundääristä kasvua DMSO-kontrollimaljalla kasvaneiden saman mutanttilinjan edustajien, sekä villityypin (Columbia) linjojen kehitykseen. Dof1-, Dof2- ja Dof3-mutanttilinjat tuotettiin laboratoriossa kasvattamalla transgeeniset bakteerikannat, jotka transformoitiin villityypin kasveihin. T-DNA-insertiovektorin transformaatiossa käytettiin floral dip–menetelmää. Geenin ekspressioalueita pyrittiin karakterisoimaan RFP- ja GUS-merkkigeenien avulla. Keskeisinä tuloksina homotsygooteista CKX-linjoista löytyi 4 tilastollisesti merkitsevää linjaa, joissa esiintyy mahdollinen sekundääriseen kasvuun vaikuttava fenotyyppi. Suurin ero villityypin ja ohuimman mutanttilinjan (CKX32 9-5) välillä oli –269 μm, ja estradioli- ja DMSO-maljoilla kasvatettujen saman mutanttilinjan edustajien välillä oli -220 μm. Saatujen tietojen avulla voidaan karsia useita tutkittavia mutanttilinjoja pienestä otoksesta huolimatta. Dof1- ja Dof2-linjojen GUS-ekspressio sijoittui parenkyymisolukkoon koko juuren pituudelta, kun Dof3-linjassa ekspressio näkyi kaikkialla solukossa, mutta vain vanhimmissa juurten osissa.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste