Nukkumisergonomiaohjauksen merkitys selkäkipuasiakkaille

Abstract

Ihminen viettää noin kolmasosan elämästään nukkuen. Siksi ei ole yhdentekevää missä asennossa ihminen nukkuu. Nukkumisergonomia on ala, jossa kartoitetaan nukkuma-asentojen ja nukkumisympäristön kuormitus- ja riskitekijöitä. Tyynyistä ja patjoista on tehty runsaasti tutkimuksia, mutta itse nukkuma-asennoista ja niiden vaikutuksista kehoon ei ole näyttöön perustuvaa tietoa. Tuki- ja liikuntaelinten kipuoireet voivat usein liittyä nukkumisergonomiaan. Monissa tutkimuksissa on todettu, että selkäkivulla, nukkuma-asennoilla ja unen laadulla on selkeä dynaaminen yhteys toisiinsa.

Tutkimuksemme on työelämälähtöinen eli yhteistyökumppanimme on ErgonoVita –yrityksen, nukkumisergonomiassa kokenut työfysioterapeutti Jenni Ahopelto. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen merkitys nukkumisergonomiaohjauksella on selkäkipuasiakkaiden kokemassa kivussa, unen laadussa ja nukkumistottumuksissa. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastel-la tutkittavien kokemuksia nukkumisergonomiaohjauksesta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveysalalla, ja haluamme myös, että tulevaisuudessa fysioterapeutit kiinnittäisivät työssään enemmän huomiota nukkumisergonomiaohjaukseen.

Tutkimuksen kohteena oli 15 henkilön joukko, joka kerättiin liikunta- ja hyvinvointialaan keskittyvän yrityksen, Haipakka Oy:n selkäryhmien kautta. Tutkittavilla oli kroonista ja ajoittaista selkäkipua. Tutkimuksemme on kvalitatiivinen eli laadullinen, ja aineistonkeruumenetelmänä käytimme teemahaastattelua, VAS-kipujanaa, kipupiirrosta sekä nukkumispäiväkirjoja. Haastattelut suoritettiin sekä tutkimuksen alussa että lopussa, ja niiden välissä tutkittavat saivat Jenni Ahopellolta yksilöllisen nukkumisergonomiaohjauksen. Lisäksi jokainen heistä sai MediLuxx -tuoteperheen yksilöllisesti säädetyn tyynyn ja halityynyn. Tutkimusjakson kesto oli kolme viikkoa.

Tutkimustulosten perusteella voimme sanoa, että nukkumisergonomiaohjauksella oli merkitystä kyseiselle tutkimusryhmälle. Suurimmalla osalla tutkimusryhmäläisistä tuntemus selkäkivusta lievittyi, mikä voidaan todeta esimerkiksi VAS-kipujanan arvojen pienenemisellä varsinkin öisin ja aamuisin. Unen laadun voidaan ajatella yleisesti parantuneen, sillä esimerkiksi öisen heräilyjen määrä väheni suurimmalla osalla tutkittavista. Lisäksi tutkittavien tietoisuus nukkuma-asennoista ja niiden vaikutuksista lisääntyi huomattavasti tutkimusjakson aikana, mitä pidämme merkittävänä tuloksena. Nukkumisergonomiaohjauksen tutkimusta täytyy vielä jatkaa, sillä ilmiönä se on vielä uusi. Olisi mielenkiintoista tutkia, minkälaisia tuloksia saataisiin, jos tutkimus tehtäisiin pidemmällä aikavälillä ja suuremmalla otannalla. Lisäksi olisi mielenkiintoista tutkita nukkumisergonomiaohjauksen merkitystä muissa tuki- ja liikuntaelinsairauksissa.

The human sleep a third of his life. Therefore, it is not insignificant in which position do people sleep. Sleeping ergonomics is a field where risk- and stress factors of sleeping positions and –environment are surveyed. There are many studies made of pillows and mattresses but sleeping ergonomics is a quite new phenomenon so there is very limited amount of research information available. The pain symptoms of musculoskeletal system are often associated with sleeping ergonomics. Many studies have discovered that back pain, sleeping positions and quality of sleep have an explicit and dynamic connection between each other.

This study is working life-based and we collaborate with an experienced physiotherapist Jenni Ahopelto. The aim of this research is to study how guiding of sleeping ergonomics affects back pain and both sleeping quality and habits. One of the goals is to decipher the experiences of guiding in sleeping ergonomics. Additionally, another goal is to make physiotherapists pay more attention to guiding sleeping ergonomics.

The data was collected from 15 people who had chronic or occasional back pain. The study method’s involved theme interview, the use of VAS-scale and the pain drawing. Interviews were both in the beginning and at the end. Each participant had an individual guiding in sleeping ergonomics lasting for thirty minutes. The research period lasted three weeks and participants wrote notes daily to a sleeping diary.

The results of this research indicate that guiding in sleeping ergonomics was meaningful for research group. Most of the participants told that their experience of pain decreased, and reduced figures of VAS-scale indicated this result. Generally, it can be assumed that sleep quality had been improved, because the number of awakenings during the night were decreased. Additionally, the awareness of sleeping positions and their effects increased among the participants.

Because guiding in sleeping ergonomics is quite a new concept, there is a substantial need to study the subject more. It would be interesting to research this subject in longer period and for larger group of research participants.