Rahoituslaskelmien automatisointi OP Ryhmän yhtiöille
Silfverberg, Minna (2016)
Silfverberg, Minna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016113018326
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016113018326
Tiivistelmä
Tämä kehittämistehtävä tehtiin OP Ryhmän OP Osuuskunnan taloushallintopalvelut-osastolle. Kehittämistehtävän tavoitteena oli rahoituslaskelman automatisointi mahdollisimman monelle OP Ryhmän yhtiölle.
Tutkimuksen lähestymistapa oli toimintatutkimus, jossa käytettiin pääosin laadullisia tutkimusmenetelmiä sekä laadullisia että määrällisiä mittareita. Teoreettinen viitekehys koostui neljästä kokonaisuudesta, jotka olivat jatkuva parantaminen, muutosjohtaminen, sisäinen viestintä, joka sisälsi muutosviestinnän ja lainsäädäntö.
Kehittämistehtävä toteutettiin Baswaren FPM-sovelluksessa. Nykytila-analyysin jälkeen lähdettiin tekemään määrittelyjen mukaisia muutoksia. Tarvittiin kaksi uutta liittymää, jolla rahoituslaskelmaan saatiin tarvittavat lisäykset ja vähennykset. Lisäksi tarvittiin uusia CF-tilejä, jolla lisäykset ja vähennykset saatiin raportoitua. Nämä tilit piti myös lisätä rahavirtalaskelmapohjiin ja tehdä pohjiin tarvittavat kaavamuutokset. Muutokset käytiin läpi kirjanpitäjien ja tilintarkastajien kanssa.
Uudet automatisoidut rahavirtalaskelmat olivat ensimmäisen kerran käytössä tilinpäätöksessä 2015. Tämän jälkeen tehtyjen kyselyjen perusteella ajansäästö oli huomattava. Tilintarkastajien mukaan myös audit trail oli parantunut.
Tavoitteet, jotka kehittämishankkeella olivat, saavutettiin. Käyttäjät pitivät rahoituslaskelmaa helppokäyttöisenä. Jatkokehittämistä voivat vaatia tulevat mahdolliset muutokset IFRS-standardeihin. Vakuutusyhtiöt olivat rajattu pois tästä kehittämishankkeesta, joten niidenkin saaminen automatisoinnin piiriin vaatii edelleen kehittämistä. Kehittämishanke on tuonut mukanaan osaamista, josta on varmasti hyötyä näissä tulevissa muutoksissa.
Tutkimuksen lähestymistapa oli toimintatutkimus, jossa käytettiin pääosin laadullisia tutkimusmenetelmiä sekä laadullisia että määrällisiä mittareita. Teoreettinen viitekehys koostui neljästä kokonaisuudesta, jotka olivat jatkuva parantaminen, muutosjohtaminen, sisäinen viestintä, joka sisälsi muutosviestinnän ja lainsäädäntö.
Kehittämistehtävä toteutettiin Baswaren FPM-sovelluksessa. Nykytila-analyysin jälkeen lähdettiin tekemään määrittelyjen mukaisia muutoksia. Tarvittiin kaksi uutta liittymää, jolla rahoituslaskelmaan saatiin tarvittavat lisäykset ja vähennykset. Lisäksi tarvittiin uusia CF-tilejä, jolla lisäykset ja vähennykset saatiin raportoitua. Nämä tilit piti myös lisätä rahavirtalaskelmapohjiin ja tehdä pohjiin tarvittavat kaavamuutokset. Muutokset käytiin läpi kirjanpitäjien ja tilintarkastajien kanssa.
Uudet automatisoidut rahavirtalaskelmat olivat ensimmäisen kerran käytössä tilinpäätöksessä 2015. Tämän jälkeen tehtyjen kyselyjen perusteella ajansäästö oli huomattava. Tilintarkastajien mukaan myös audit trail oli parantunut.
Tavoitteet, jotka kehittämishankkeella olivat, saavutettiin. Käyttäjät pitivät rahoituslaskelmaa helppokäyttöisenä. Jatkokehittämistä voivat vaatia tulevat mahdolliset muutokset IFRS-standardeihin. Vakuutusyhtiöt olivat rajattu pois tästä kehittämishankkeesta, joten niidenkin saaminen automatisoinnin piiriin vaatii edelleen kehittämistä. Kehittämishanke on tuonut mukanaan osaamista, josta on varmasti hyötyä näissä tulevissa muutoksissa.