Maahanmuuttajanaisten synnytyksen jälkeinen masennus : katsaus kirjallisuuteen

Abstract

Tämä opinnäytetyö on osa Intercultural midwifery care & research network -nimistä hanketta, jonka tavoitteena on tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa interkulttuurisesta hoitotyöstä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla maahanmuuttajataustaisten naisten synnytyksen jälkeistä masennusta ja mitä tekijöitä siihen vaikuttaa, sekä haasteita, joita ilmenee terveydenhuollossa synnytyksen jälkeistä masennusta sairastavan maahanmuuttajanaisen hoitamisessa. Tavoitteena on tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa maahanmuuttajanaisten kanssa työskenteleville hoitotyöntekijöille maahanmuuttajien synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.

Opinnäytetyö toteutetaan kirjallisuuskatsauksena. Aineisto on koottu Cinahl- ja Pubmed -tietokannoista ja se koostuu kahdestatoista laadullisesta tutkimuksesta, jotka analysoidaan induktiivisella sisällönanalyysimenetelmällä. Opinnäytetyötä ohjaavat kysymykset ovat: 1. Miten tutkimuksissa kuvataan maahanmuuttajanaisen synnytyksen jälkeistä masennusta? 2. Mitkä tekijät vaikuttavat maahanmuuttajanaisen synnytyksen jälkeiseen masennukseen? ja 3. Minkälaisia haasteita on synnytyksen jälkeistä masennusta sairastavan maahanmuuttajanaisen hoitamisessa terveydenhuollossa?

Kirjallisuuskatsauksen mukaan yksinäisyyden tunne, koti-ikävä ja kulttuurierot ovat merkittäviä tekijöitä maahanmuuttajan synnytyksen jälkeisessä masennuksessa, tietoisuus masennuksesta sekä oman uskonnon rituaalit vaikuttavat positiivisesti synnytyksen jälkeisestä masennuksesta selviytymiseen, suhde perheeseen ja sukuun voi vaikuttaa maahanmuuttajanaisen synnytyksen jälkeiseen masennukseen siihen joko tervehdyttävästi tai masennusta edistävänä tekijänä sekä leimautumisen pelko tai epätietoisuus terveydenhuollon antamasta masennuksen hoidosta voi estää maahanmuuttajanaista hakemasta apua. Kommunikaatio-ongelmat, kulttuurinen epäsensitiivisyys, vähäinen informointi synnytyksen jälkeisestä masennuksesta sekä hoidon jatkumattomuus ovat keskeisiä terveydenhuollon haasteita maahanmuuttajaäidin masennuksen hoidossa.

Tutkimustulokset vahvistavat aikaisempia tutkimustuloksia maahanmuuttajien kokemuksesta äitiyshuollosta korostaen informaation puutetta sekä yhteisön roolia maahanmuuttajien synnytyksen jälkeisessä masennuksessa. Lisää tutkimusta hyvistä käytänteistä kohdata mielenterveysongelmista kärsivä maahanmuuttajaäiti tarvitaan. Lisäksi näyttöön perustuvaa tietoa maahanmuuttajanaisten raskaudenaikaisesta mielenterveydestä tarvitaan.

This Bachelor’ Thesis is a part of an "Intercultural Midwifery Care & Research Network" project, the aim of which is to engender evidence based knowledge of intercultural midwifery and nursing. The purpose of this paper is to describe postpartum depression (PPD) in immigrant mothers, and to discuss the challenges facing the healthcare system in treating these women. This paper aims to produce evidence based information about PPD to healthcare professionals, who are working with immigrant women suffering from postpartum depression.

This thesis is a literature review, analyzing twelve qualitative research papers from CINAHL/EBSCO and Pubmed databases and using an inductive analysis approach. The research questions are:

1. How is PPD in immigrant women described in the research; 2. What factors impact on postpartum depression in immigrant woman? ; and 3. What types of challenges are there for health care when treating immigrant women with PPD?

Based on the review loneliness, homesickness and cultural differences are key factors associated with PPD in immigrant women. Awareness of PPD, and the women's own religious rituals and practices have a positive impact on managing PPD, whereas relationships with family members can have either positive or negative effects, depending on the circumstances in question. Uncertainty of the host country's healthcare system and services, and fear of being stigmatized may prevent immigrant women from seeking help. Communication problems, cultural insensitivity, lack of information about PPD, and treatment discontinuation are major challenges for health care when treating PPD in immigrant women.

The results of this review are in line with previous studies on immigrant women's experience of the host country's maternal healthcare services. They highlight both the lack of information available, as well as the major role the immigrants' communities play in treating PPD. Further research on best practices for the treatment of immigrant women with PPD, as well as more evidence based knowledge of perinatal mental health is needed.