Maahanmuuttajamiehenä Suomessa : Viiden somalimiehen kokemuksia
Konttas, Kaisa (2016)
Konttas, Kaisa
Vaasan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016113018459
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016113018459
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön päätarkoituksena oli kartoittaa somalimiesten kokemuksia siitä, millaiseksi he kokevat perheellisenä maahanmuuttajamiehenä olon Suomessa. Opinnäytetyössä selvitettiin, millaiseksi somalimiehet ovat kokeneet roolinsa perheessä maahanmuuttajamiehenä. Lisäksi tutkittiin, millaisia haasteita he olivat kohdanneet sekä millaista tukea he toivoivat saavansa.
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla haastattelemalla yksitellen viittä Somaliasta kotoisin olevaa miestä syksyllä 2016. Haastatteluissa oli mukana tulkki. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin kirjalliseen muotoon. Aineisto käytiin läpi aineistolähtöisen si-sällönanalyysin keinoin. Teoreettinen viitekehys koostuu kulttuurien välisten erojen ja sopeutumisen teorioista, rooliteoriasta sekä kotouttamisesta ja sen haasteista.
Tutkimuksessa ilmeni, että haastateltavat kokivat roolinsa hyvin perhekeskeiseksi. Yleisimmät roolit olivat lastenkasvattajan ja kodista huolehtijan roolit. Roolit olivat muuttuneet Suomeen muuton myötä. Perhekeskeisyys näkyi myös haastateltavien tavoitteena edistää perheen hyvinvointia.
Tutkimuksessa selvisi, että suurimmat haasteet olivat suomen kielen oppiminen ja työpaikan löytäminen. Molemmat haasteet näkyivät haastateltavien elämässä usealla eri tavalla. Kielitaidottomuus nähtiin työpaikansaannin esteenä ja se näkyi myös turvaverkoston pienenä kokona. Työttömyys taas toi taloudellisia vaikeuksia ja loi riippuvuuden sosiaalietuuksiin. Tukea toivottiin eniten niin ikään suomen kielen oppimiseen ja talouteen liittyviin asioihin. Työpaikansaanti nähtiin kotoutumista edistävänä tekijänä.
Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla haastattelemalla yksitellen viittä Somaliasta kotoisin olevaa miestä syksyllä 2016. Haastatteluissa oli mukana tulkki. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin kirjalliseen muotoon. Aineisto käytiin läpi aineistolähtöisen si-sällönanalyysin keinoin. Teoreettinen viitekehys koostuu kulttuurien välisten erojen ja sopeutumisen teorioista, rooliteoriasta sekä kotouttamisesta ja sen haasteista.
Tutkimuksessa ilmeni, että haastateltavat kokivat roolinsa hyvin perhekeskeiseksi. Yleisimmät roolit olivat lastenkasvattajan ja kodista huolehtijan roolit. Roolit olivat muuttuneet Suomeen muuton myötä. Perhekeskeisyys näkyi myös haastateltavien tavoitteena edistää perheen hyvinvointia.
Tutkimuksessa selvisi, että suurimmat haasteet olivat suomen kielen oppiminen ja työpaikan löytäminen. Molemmat haasteet näkyivät haastateltavien elämässä usealla eri tavalla. Kielitaidottomuus nähtiin työpaikansaannin esteenä ja se näkyi myös turvaverkoston pienenä kokona. Työttömyys taas toi taloudellisia vaikeuksia ja loi riippuvuuden sosiaalietuuksiin. Tukea toivottiin eniten niin ikään suomen kielen oppimiseen ja talouteen liittyviin asioihin. Työpaikansaanti nähtiin kotoutumista edistävänä tekijänä.