Esimiesten perehdyttäminen ja sen vaikutus työhyvinvointiin

Abstract

Tämän opinnäytetyön päätavoitteena oli tutkia, onko esimiesten perehdyttämisellä vaikutusta työhyvinvointiin. Tavoitteena oli myös selvittää, miten perehdytys vaikuttaa esimiesten työhyvinvointiin, millainen esimiesten perehdytysprosessi kohdeyrityksessä on käytössä ja millä tasolla esimiesten työhyvinvointi on.

Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin esimiestyötä lähiesimiestasolla, perehdyttämistä sekä työhyvinvointia. Työhyvinvointia käsiteltiin psyykkisen työhyvinvoinnin näkökulmasta. Tässä opinnäytetyössä käytettiin lähteinä alan kirjallisuutta, lakeja ja internetjulkaisuja.

Tässä opinnäytetyössä käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkokyselylomakkeella, joka sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Kyselylomakkeen kysymykset muotoiltiin jokapäiväiselle käyttökielelle niiden ymmärtämisen helpottamiseksi. Kysymykset käsittelivät taustamuuttujien lisäksi perehdytystä, työhyvinvointia sekä ammattitaitoa.

Tutkimustulosten perusteella esimiesten perehdytyksellä ei ollut vaikutusta työhyvinvointiin. Tulosten mukaan käytössä oleva perehdytysprosessi soveltui esimiesten perehdytykseen kohtalaisesti, ja prosessia suositeltiin kehitettäväksi dialogisempaan suuntaan. Myös perehdytyksestä pyydettävässä palautteessa oli kehitettävää.

Esimiesten työhyvinvointi oli hyvällä tasolla, mutta kehittämiskohteita löytyi. Työhyvinvoinnin tason säilyttämiseksi ja parantamiseksi entisestään yrityksen tulisi lisätä palautteen antamista työstä ja selkeyttää esimiesten työnkuvaa, erityisesti vastuita ja velvollisuuksia. Esimiesten ammattitaitoa tulisi parantaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojen suhteen.

The main purpose of this thesis was to investigate if job orientation of the supervisors has an influence on well-being at work. The study aimed at finding out if job orientation influenced on the supervisors’ well-being in the target organisation, as well as at understanding what kind of job orientation was already used in the target organisation and what the current level of the supervisors’ well-being at work was.

The theoretical framework of this thesis dealt with the immediate supervisor work, orientation and well-being at work. Well-being at work was covered from the perspective of psychological well-being. Quantitative research methods were applied in the study. The research material was collected with an online questionnaire. The questionnaire included both structured and open-ended questions. The questions dealt with job orientation, well-being at work and professional skills.

According to the results, job orientation did not seem to have an influence on the supervisors’ well-being at work. The results of the study showed that the orientation process used at the moment was generally suitable for the supervisors’ orientation, but it was recommended that the process was developed towards a more dialogical direction. It was also found that there was a need to develop the feedback process of the orientation.

The well-being of the supervisors was at a good level, but there was still some room for improvement. To maintain and improve the level of the supervisors’ well-being, the company should increase the amount of feedback given about work and performance, and clarify the supervisors’ job description. The job description needs to be clarified especially in regards to responsibilities and obligations. Communication and interaction skills of the supervisors should also be improved in order to have better professional ability.