Juopulinjärven kunnostustarveselvitys
Sarajärvi, Aija (2016)
Sarajärvi, Aija
Oulun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120218865
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120218865
Tiivistelmä
Juopulinjärvi sijaitsee Oulun Ylikiimingissä, Juopulinkylässä. Järven kunnostuksella on pitkä historia, joka ulottuu aina 1950-luvulta tähän päivään asti. 1950–1960 -luvuilla järvellä tehtiin ruoppauksia, metsäojituksia sekä pajukon raivauksia. Ensimmäiset vesikasvien niitot suoritettiin myös 1980-luvulla ja niitä on jatkettu tähän päivään saakka. Viimeisen viiden kesän aikana Juopulinjärvestä on niitetty vuosittain arviolta 50-70 kuutiota vesikasvillisuutta.
Juopulinjärvelle tehtiin opinnäytetyönä kunnostustarveselvitys. Osana kunnostustarveselvitystä järven mökkiläisille tehtiin jätevesikysely. Kunnostustarveselvityksessä tarkkailtiin järven kuormitusta sekä VEMALA- että Vollenweiderin mallien avulla. Vesistön tilaa tarkkailtiin tutkimalla vesinäytteitä. Juopulinjärvelle tehtiin myös kesällä 2016 kasvillisuuskartoitus, jonka pohjalta vesikasvien poistosuunnitelmaa päivitettiin.
Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelman 2016–2021 mukaan Juopulinjärven ekologinen tila on määritelty tyydyttäväksi vuonna 2013. Tämä kunnostustarveselvitys tuki samaa tulosta. Kartoituksessa todettiin, että järven tilan parantamiseksi ilmaversoisten ja kelluslehtisten kasvien niittäminen tulisi keskeyttää. Tämän sijaan järvestä tulisi poistaa sammalta mahdollisimman paljon, jottei umpeenkasvua sammalten osalta pääse tapahtumaan. Ilmaversoisten ja kelluslehtisten kasvien niiton lopettamista tuki myös klorofylli-a- ja kokonaisfosforipitoisuuden suhde, joka osoittaa sen, että järvessä esiintyy paljon kasviplanktonia. Kasviplanktonia syöviä eläinplanktoneita on vähän. Eläinplanktonin määrän vähyyttä selittää liian suuri kalakanta.
Kunnostustarveselvityksessä todettiin myös, että mökkiläisten jätevesijärjestelmiä tulisi päivittää. Tärkeätä etenkin olisi, että mökkiläiset eivät enää hautaisi huussijätettä suoraan maahan, sillä uudistettu haja-asutuksen jätevesiasetus (209/2011) kieltää tämän toiminnan. Juopulinjärven fosforikuormitus on 2,2 kertaa suurempi VEMALA-mallin mukaan, kun tulosta verrataan Vollenweiderin mallin sallittuun fosforikuorman raja-arvoon.
Juopulinjärvelle olisi hyvä tulevaisuudessa tehdä uusi kasvillisuuskartoitus, joka kattaisi myös pohjan kasvillisuuden ja samalla voitaisiin seurata kasvillisuuden kehittymistä. Järvelle suositellaan myös kalaston kartoitusta ja sen pohjalta tehtyä ravintoketjun kunnostusta. Jotta fosforikuormitusta saadaan pienennettyä, järvelle suositellaan tehtävän tarkempi kartoitus fosforilähteiden etsimiseen.
Juopulinjärvelle tehtiin opinnäytetyönä kunnostustarveselvitys. Osana kunnostustarveselvitystä järven mökkiläisille tehtiin jätevesikysely. Kunnostustarveselvityksessä tarkkailtiin järven kuormitusta sekä VEMALA- että Vollenweiderin mallien avulla. Vesistön tilaa tarkkailtiin tutkimalla vesinäytteitä. Juopulinjärvelle tehtiin myös kesällä 2016 kasvillisuuskartoitus, jonka pohjalta vesikasvien poistosuunnitelmaa päivitettiin.
Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelman 2016–2021 mukaan Juopulinjärven ekologinen tila on määritelty tyydyttäväksi vuonna 2013. Tämä kunnostustarveselvitys tuki samaa tulosta. Kartoituksessa todettiin, että järven tilan parantamiseksi ilmaversoisten ja kelluslehtisten kasvien niittäminen tulisi keskeyttää. Tämän sijaan järvestä tulisi poistaa sammalta mahdollisimman paljon, jottei umpeenkasvua sammalten osalta pääse tapahtumaan. Ilmaversoisten ja kelluslehtisten kasvien niiton lopettamista tuki myös klorofylli-a- ja kokonaisfosforipitoisuuden suhde, joka osoittaa sen, että järvessä esiintyy paljon kasviplanktonia. Kasviplanktonia syöviä eläinplanktoneita on vähän. Eläinplanktonin määrän vähyyttä selittää liian suuri kalakanta.
Kunnostustarveselvityksessä todettiin myös, että mökkiläisten jätevesijärjestelmiä tulisi päivittää. Tärkeätä etenkin olisi, että mökkiläiset eivät enää hautaisi huussijätettä suoraan maahan, sillä uudistettu haja-asutuksen jätevesiasetus (209/2011) kieltää tämän toiminnan. Juopulinjärven fosforikuormitus on 2,2 kertaa suurempi VEMALA-mallin mukaan, kun tulosta verrataan Vollenweiderin mallin sallittuun fosforikuorman raja-arvoon.
Juopulinjärvelle olisi hyvä tulevaisuudessa tehdä uusi kasvillisuuskartoitus, joka kattaisi myös pohjan kasvillisuuden ja samalla voitaisiin seurata kasvillisuuden kehittymistä. Järvelle suositellaan myös kalaston kartoitusta ja sen pohjalta tehtyä ravintoketjun kunnostusta. Jotta fosforikuormitusta saadaan pienennettyä, järvelle suositellaan tehtävän tarkempi kartoitus fosforilähteiden etsimiseen.