Sosionomin urapolut hyväksilukemisessa ja tunnustamisessa

Abstract

Ulkomailla korkeakoulutuksen saaneiden osaamisen tunnistaminen on Suomessa ajankohtaista. Tarkastelen työssäni ulkomaisen korkeakoulututkinnon hyväksilukemistä osana sosionomin (amk) opintoja, ulkomaisen tutkinnon tunnustamista sekä opintojen jälkeistä työllistymistä.

Ulkomaisten tutkintojen tunnustamisen osalta haastattelin asiantuntijatahona Opetushallituksen edustajia. Ammattikorkeakoulujen hyväksilukukäytänteistä aiemman tutkinnon pohjalta keräsin tietoa opettajahaastattelulla. Sosnetin haastattelussa perehdyin sosiaalialan yliopistokoulutuksen opintojen jälkeiseen työllisyyteen.

Hyväksilukemisessa huomionarvoiseksi nousi päätösten laadullinen tasapuolisuus, ohjauksen tärkeys sekä suomalaisen tutkinnon yleispätevyys. Tunnustamisprosessissa lähes kaikki hakijat joutuvat suorittamaan Suomessa lisäopintoja palvelujärjestelmän osalta. Työllistymisen haasteeena sosiaalialalla näyttäytyi kielitaito ja työharjoittelumahdollisuuksien vähäisyys.

Ainestoni pohjalta tiedottaminen ja ohjaus ovat tärkeitä onnistumisen tekijöitä niin hyväksilukemisessa kuin tunnustamisessa. Tulosten valossa ehdotan, että sosiaalialan toimijat tarjoaisivat kurssimuotoista koulutusta hyväksilukemis- ja tunnustamiskäytänteistä sekä suomalaisesta palvelujärjestelmästä.

Identifying foreigners with higher education degrees is a current topic in Finland. In my the-sis I concentrate on accreditation of former knowledge in the studies for Bachelor of Social Services, the recognition of foreign qualification, as well as post-study employment.

I interviewed representatives of the National Board of Education on the subject of the recognizing foreign qualifications. On accreditation my interviewees were teachers of social care work in Bachelors level studies at a university of applied science. Regarding post-graduate employment among immigrant background students I interviewed a spokesman for the Finnish Association of University Level Social Work Education.

According to data collected noteworthy in accreditation is equal quality, importance of counseling and wide general focus of Finnish Bachelor´s degree in social services. In recognition it was highlighted by the informants that almost all the applicants had to carry out additional studies on Finnish service sector. Challenges shown by data in post-study employment were in sufficiency of Finnish language and in too few opportunities for internships.

Informing and counseling applicants during the process of recognition or accreditation is a key factor on success. On the basis of my data courses of Finnish social service sector and accreditation and recognition should be organized.