Nuorten aikuisten kotihemodialyysipotilaiden omahoidon tukeminen
Laitinen, Sanna (2016)
Laitinen, Sanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519057
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519057
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää miten nuoret aikuiset alle 30 vuotiaat kotihemodialyysipotilaat kokevat omahoidon sekä millaista tukea he kokevat tarvitsevansa ja saavansa hoitohenkilökunnalta. Tavoitteena oli tunnistaa auttamisen menetelmiä tai keinoja nuorten aikuisten kotihemodialyysipotilaiden jaksamiseen. Opinnäytetyön tarve on käytännön hoitotyöstä lähtöisin. Käytännön hoitotyössä on havaittu, että alle 30 vuotiaat nuoret aikuiset tarvitsevat enemmän tukea jaksamiseen.
Tutkimus toteutettiin teemahaastattelulla. Tavoitteena oli saada henkilökohtaista tietoa potilaan kokemuksista ja millaisia odotuksia ja toiveita heillä on henkilökunnalle. Teemahaastatteluun osallistui viisi nuorta aikuista, jotka olivat parhaillaan kotihemodialyysissa. Haastattelut toteutettiin touko- syyskuu aikana 2016.
Tutkimustulosten perusteella nuoret aikuiset alle 30 vuotiaat kotihemodialyysipotilaat olivat pääosin tyytyväisiä omaan hoitomuotoonsa. He kokivat saavansa vapautta ja he pystyivät omahoidossa hallitsemaan omaa ajankäyttöään. He pystyivät opiskelemaan tai käymään töissä. Sosiaalinen elämä koettiin hyvin merkitykselliseksi omassa elämässään. Kaikilla haastateltavilla oli jonkinlainen tukiverkosto ympärillään. Tukiverkoston merkitys koettiin erittäin tärkeäksi.
Hoitohenkilökunnalta saatu tuki koettiin riittäväksi. Kaksi haastateltavista olisi halunnut enemmän hemodialyysikoneen ongelmien ratkaisun käsittelyä kotihemodialyysikoulutuksen aikana. Puhelinpäivystyksen merkitys oli suuri. Osa kertoi, että he eivät tekisi hoitoa kotona, mikäli puhelinpäivystystä ei olisi saatavilla. Haastateltavat kokivatkin tyytyväisyyttä omahoitoon ja heillä oli tukiverkosto ympärillä. He eivät kokeneet tarvitsevansa enempää tukea henkilökunnalta.
Haastateltavat eivät tuoneet esille mitään tuen tai auttamisen puutteita. Jatkotutkimuksissa voisi selvittää, millaisia auttamisen menetelmiä pitkäaikaisesti sairaille on ja miten niitä voisi soveltaa kotihemodialyysipotilaille.
Tutkimus toteutettiin teemahaastattelulla. Tavoitteena oli saada henkilökohtaista tietoa potilaan kokemuksista ja millaisia odotuksia ja toiveita heillä on henkilökunnalle. Teemahaastatteluun osallistui viisi nuorta aikuista, jotka olivat parhaillaan kotihemodialyysissa. Haastattelut toteutettiin touko- syyskuu aikana 2016.
Tutkimustulosten perusteella nuoret aikuiset alle 30 vuotiaat kotihemodialyysipotilaat olivat pääosin tyytyväisiä omaan hoitomuotoonsa. He kokivat saavansa vapautta ja he pystyivät omahoidossa hallitsemaan omaa ajankäyttöään. He pystyivät opiskelemaan tai käymään töissä. Sosiaalinen elämä koettiin hyvin merkitykselliseksi omassa elämässään. Kaikilla haastateltavilla oli jonkinlainen tukiverkosto ympärillään. Tukiverkoston merkitys koettiin erittäin tärkeäksi.
Hoitohenkilökunnalta saatu tuki koettiin riittäväksi. Kaksi haastateltavista olisi halunnut enemmän hemodialyysikoneen ongelmien ratkaisun käsittelyä kotihemodialyysikoulutuksen aikana. Puhelinpäivystyksen merkitys oli suuri. Osa kertoi, että he eivät tekisi hoitoa kotona, mikäli puhelinpäivystystä ei olisi saatavilla. Haastateltavat kokivatkin tyytyväisyyttä omahoitoon ja heillä oli tukiverkosto ympärillä. He eivät kokeneet tarvitsevansa enempää tukea henkilökunnalta.
Haastateltavat eivät tuoneet esille mitään tuen tai auttamisen puutteita. Jatkotutkimuksissa voisi selvittää, millaisia auttamisen menetelmiä pitkäaikaisesti sairaille on ja miten niitä voisi soveltaa kotihemodialyysipotilaille.