Preparing for the inevitable : Alzheimer’s disease and the importance of an early diagnosis and advanced care planning
Salo, Tiffany (2016)
Salo, Tiffany
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120719337
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120719337
Tiivistelmä
Alzheimerin tauti on eksponentiaalisesti kasvava maailmanlaajuinen ongelma. Taudin hoitaminen on henkisesti ja taloudellisesti lamauttavaa, joten on yhteiskunnan edun mukaista venyttää taudin alkuvaihetta mahdollisimman paljon. Valitettavasti tauti vaatii varhaisen diagnoosin. Diagnoosi voi useasti jäädä myös tekemättä. Diagnoosin jälkeen potilaat sekä heidän läheisensä kohtaavat yleensä seuraavan ongelman, joka on ennakko-hoitosuunitelman toteutus.
Opinnäytetyössä tutkittiin aiheesta julkaistua kirjallisuutta ja haettiin vastausta kahteen kysymykseen: miten varhainen diagnoosi dementiasta tai Alzheimerin taudista auttaa potilasta ja hänen hoitajiansa selviytymään? Toisekseen, kuinka etukäteen tehty hoito-suunnitelma hyödyttää potilasta sekä hänen hoitajiaan.
Dementia ja/tai Alzheimerin tauti –diagnoosin jälkeen on mahdollisuus tarkastella elämää uudelleen. Diagnoosi mahdollistaa pääsyn hoitoihin, joita ei ole ollut aikaisemmin saatavilla; saada tietoa sairaudesta, erityisesti ennusteesta; tulevaisuuden suunnittelun, mukaan lukien potilasturvallisuuden ja mahdollisten kriisien välttämisen. Voidaan myös korostaa, että varhainen diagnoosi vähentää taudin hoitoon liittyviä kokonaiskustannuksia, ja siirtää potilaan laitoshoidon aloittamista eteenpäin.
Ennakkohoitosuunnitelma auttaa tarjoamalla potilaalle aikaa ajatella sekä valmistautua tulevaisuuteensa. Se mahdollistaa myös potilaan mielipiteiden huomioonottamisen parantaen elämänlaatua. Opinnäytetyö tarkastelee myös ennakkohoitosuunnitelman laillisia näkökulmia.
Varhainen diagnoosi ja hoidon suunnittelu etukäteen auttavat potilasta ja hänen hoitajiansa pitkässä taistelussa Alzheimerin tautia vastaan. Opinnäytteen tarkoituksena oli yhteenvetää parhaita hoitokäytäntöjä niille, jotka kärsivät dementiasta ja/tai Alzheimerin taudista. Näitä konsepteja voidaan myös helposti käyttää opetusmateriaalina sairaanhoitajien ja sairaanhoidon opiskelijoiden kesken.
Opinnäytetyössä tutkittiin aiheesta julkaistua kirjallisuutta ja haettiin vastausta kahteen kysymykseen: miten varhainen diagnoosi dementiasta tai Alzheimerin taudista auttaa potilasta ja hänen hoitajiansa selviytymään? Toisekseen, kuinka etukäteen tehty hoito-suunnitelma hyödyttää potilasta sekä hänen hoitajiaan.
Dementia ja/tai Alzheimerin tauti –diagnoosin jälkeen on mahdollisuus tarkastella elämää uudelleen. Diagnoosi mahdollistaa pääsyn hoitoihin, joita ei ole ollut aikaisemmin saatavilla; saada tietoa sairaudesta, erityisesti ennusteesta; tulevaisuuden suunnittelun, mukaan lukien potilasturvallisuuden ja mahdollisten kriisien välttämisen. Voidaan myös korostaa, että varhainen diagnoosi vähentää taudin hoitoon liittyviä kokonaiskustannuksia, ja siirtää potilaan laitoshoidon aloittamista eteenpäin.
Ennakkohoitosuunnitelma auttaa tarjoamalla potilaalle aikaa ajatella sekä valmistautua tulevaisuuteensa. Se mahdollistaa myös potilaan mielipiteiden huomioonottamisen parantaen elämänlaatua. Opinnäytetyö tarkastelee myös ennakkohoitosuunnitelman laillisia näkökulmia.
Varhainen diagnoosi ja hoidon suunnittelu etukäteen auttavat potilasta ja hänen hoitajiansa pitkässä taistelussa Alzheimerin tautia vastaan. Opinnäytteen tarkoituksena oli yhteenvetää parhaita hoitokäytäntöjä niille, jotka kärsivät dementiasta ja/tai Alzheimerin taudista. Näitä konsepteja voidaan myös helposti käyttää opetusmateriaalina sairaanhoitajien ja sairaanhoidon opiskelijoiden kesken.