Päivystävän röntgenhoitajan perehdytysprosessi

Abstract

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön ensimmäisenä tarkoituksena oli kuvata perehdytysprosessia aikaisempiin tutkimuksiin perustuen (vaihe 1). Toisena tarkoituksena oli kehittää Meilahden sairaalan röntgenin päivystävän röntgenhoitajan perehdytysprosessia Delfoi-menetelmän avulla (vaihe 2). Kehittämistyön tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa päivystävän röntgenhoitajan perehdytysprosessia Meilahden sairaalan röntgenissä.

HUS perehdytysprosessin vaiheiden mukaan asetetut tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Millainen on päivystävän röntgenhoitajan perehdytysprosessi? Miten uuden työntekijän tuloon valmistaudutaan? Miten perehdytystä suunnitellaan? Mitä perehdyttäjältä vaaditaan? Miten uusi työntekijä vastaanotetaan 1. työpäivänä? Miten perehdytys ja palautteenanto toteutetaan? Miten perehdytystä seurataan ja arvioidaan? Ensimmäinen vaihe toteutettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatteita noudattaen. Delfoi-menetelmän (vaihe 2) perehdytyksen asiantuntijoina (n=25) olivat perehdytyksestä vastaavat osastonhoitajat (n=3), apulaisosastonhoitajat (n=5), modaliteetti kohtaiset perehdyttäjät (n=12), äskettäin perehdytyksen saanutta röntgenhoitajaa (n=3), kliininen opettaja (n=1) ja ulkopuolinen asiantuntija (n=1) HUS-kuvantamisesta.

Tuloksena saatiin kuvaus päivystävän röntgenhoitajan perehdytysprosessista, joka muodostuu pääkategorioista (n=19), yläkategorioista (n=53) ja alakategorioista (n=158). Perehdytysprosessissa korostuu perehdytyksen suunnitelmallisuus, perehdyttäjän valinta ja perehdytys ja palaute. Ennalta suunnitellun työyksikön perehdytysohjelman avulla hyvin valmisteltua perehdytystä suunnataan ja vaiheistetaan yksilöllisen perehdytyssuunnitelman mukaisesti. Perehdytyksen tehtävät sovitaan etukäteen. Kannustava nimetty perehdyttäjä arvioi yhdessä perehtyjän kanssa hänen osaamistaan jatkuvalla arvioinnilla ja sovituilla palautekeskusteluilla perehdytyksen alku-, keski- ja loppuvaiheissa. Perehdytyksen loppuarvioinnissa arvioidaan perehtyjän saavutuksia, toteutunutta perehdytystä ja luodaan suunnitelma, jonka avulla kehitetään ammatillisuutta ja osaamista. Perehdytyksen seurantakyselyn avulla saadaan kehitysehdotuksia perehdytykseen ja yksikön toimintaan. Valmistautumalla uuden työntekijän tuloon ja vastaanottoon luodaan perehdytykseen hyviä onnistumisen mahdollisuuksia. Perehdytysprosessissa perehtyjän oma vastuu ja aktiivinen ote tiedonhankinnassa mahdollistavat tavoitteellisen perehdytyksen sisällön, toteutuksen ja aikataulun avulla.

The main purpose of this thesis was to describe orientation process based on prior researches (phase 1). Second purpose was to develop on call radiographer’s orientation process at Meilahti Hospital’s Medical Imaging Center of Radiology by the way of Delphi method (phase 2). The aim was to streamline and standardize on call radiographer’s orientation process at Meilahti Hospital radiology department.

Research questions according to HUS orientation process periods were: What kind of process is the on call radiographer’s orientation process? How to prepare to the new employee’s arrival? How is the orientation planned? What are the requirements of preceptor? How to receive the new employee at the first working day? How to execute the orientation and the feedback? How to follow and evaluate the orientation? The first phase of the study was executed by collecting the data like systematic literature review. Delphi method’s (phase 2) orientation experts (n=25) were orientation supervising administrator (n=3), assistant administrator (n=5), modality’s preceptors (n=12), recently oriented radiographers (n=3), clinical teacher (n=1) and independent expert (n=1) from HUS Medical Imaging Center of Radiology.

As a result I received the description of an on call radiographer’s orientation process consisting main categories (n=19), generic categories (n=53) and subcategories (n=158). In the orientation process the orientation planning, requirement of preceptor and orientation and feedback were highlighted. With the unit’s orientation preplanned program well organized orientation will be directed and phased by individualized orientation plan. The tasks of the orientation are settled before hand. Supportive named preceptor will estimate his knowledge with the orienteer by ongoing evaluate and appointed feedback conversation at the pre-, middle- and end period of orientation. At the final evaluation of the orientation orienteer’s achievements, actualized orientation will be estimated and the plan how to achieve professionality and knowledge of occupation will be created. With the orientation feedback inquiry the improvements for the orientation and unit’s action will be received. By preparing the arrival and the receive of new employee the orientation for good possibilities and success will be created. At the orientation process orienteer’s own responsibility and activity at data acquisition is possible because of the goal aiming in the orientation, execution and timing.