Hiljainen raportointi potilasturvallisuuden näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, kuinka hyvin potilasturvallisuus toteutuu hiljaisessa raportoinnissa. Tarkoituksena oli myös kuvata, onko hiljainen raportointi luotettava raportointimenetelmä, ja onko rakenteinen kirjaaminen oikea työkalu hiljaisen raportin toteutumiseen. Opinnäytetyössä kuvataan myös, millaiseen hoitoympäristöön hiljainen raportointi sopii ja toimiiko menetelmä paremmin akuutissa vai elektiivisessä hoitotyössä. Tavoitteena tällä työllä oli, että tutkimuksesta hyötyy koko hoitohenkilöstö. Tavoitteena oli tuottaa arvokasta tietoa siitä, kuinka potilasturvallisuus toteutuu ja miten sitä voisi kehittää hoitotyössä. Tavoitteena oli edistää hoitotyön laadukkuutta, jotta tulevaisuudessa hoito on korkeatasoista ja potilaslähtöistä. Tämä opinnäytetyö oli tutkimusmenetelmältään laadullinen, eli kvalitatiivinen tutkimus. Kohderyhmänä tässä työssä olivat sairaanhoitajat, joilla oli tarpeeksi työkokemusta hoitotyöstä ja riittävä kokemuspohja hiljaisen raportin käytöstä. Tässä opinnäytetyössä aineisto kerättiin avoimen kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeeseen vastasi 26 sairaanhoitajaa. Aineisto analysoitiin induktiivisella- eli aineistolähtöisellä sisällön analyysillä. Tutkimustulosten pohjalta kävi ilmi, että hiljaisen tiedon merkitys hoitotyössä oli suuri. Hiljaisen raportin käyttöön ottamisen myötä vanhempien hoitajien hiljainen tieto ei tullut enää uusien ja kokemattomien hoitajien hyödyksi samalla tavalla kuin ennen. Lähes kaikki opinnäytetyöhön osallistuneet sairaanhoitajat olivat sitä mieltä, että rakenteinen kirjaaminen on tärkeä osa hiljaista raportointia. Moni hoitaja näki vielä kehitettävää dokumentoinnissa, jotta se olisi perusteellisempaa ja tarkempaa. Hyvin ja perusteellisesti kirjatun tiedon todettiin turvaavan hyvin potilasturvallisuutta. Hoitajat toivat esille myös sen, että hoitoympäristöä voisi kehittää siten, että se palvelisi vieläkin paremmin hiljaisen raportin toteutumista. Raportin kirjaamiselle ja lukemiselle toivottiin rauhallisempaa paikkaa osastolla. Myös tietokoneita toivottiin olevan enemmän, jotta kaikki pääsevät lukemaan raporttia. Kiireen todettiin myös usein vaarantavan potilasturvallisuutta. Hoitajat toivoivatkin, että hiljaisen raportin lukemiseen annettaisiin riittävästi aikaa.

The aim of this bachelor´s thesis is to describe how well patient safety is carried out when using silent reporting. The purpose was to describe if silent reporting is a reliable method and if documentation used in the hospital works. Also the care environment was looked at – what kind of care environment is suitable for silent reporting and which it is better for, for acute nursing or for elective nursing. The aim is to produce valuable information about how patient safety is implemented and how it could be developed in order to ensure nursing that is patient-centred and of high quality.

This thesis is qualitative. The target group included nurses that all had enough experience of nursing and of the use for silent reporting. The material in this thesis was collected with an open-ended questionnaire. The questionnaire was answered by 26 nurses. The research data was analyzed by using inductive content analysis.

The results showed that tacit knowledge had a big role in nursing. When departments started to use silent reporting, the tacit knowledge of more experienced nurses was not transferred over to younger, inexperienced nurses anymore in the same way as before. Almost every nurse who had participated in this study think that documentation could be developed. Documentation of high quality ensures good level of patient safety. Also the care environment could be developed. There should be a calm and silent place in the ward for reading the report. Being in hurry can also be a challenge and more time is needed for reading the reports.