Haminan kaupunginmuseon riskianalyysi ja pelastussuunnitelma
Kehusmaa, Anu (2008)
Kehusmaa, Anu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2008
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200811254121
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200811254121
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tehtävänä oli luoda Haminan kaupunginmuseolle pelastussuunnitelma.
Museoita velvoitetaan pelastussuunnitelman tekoon lailla, eikä museolla vielä ollut sellaista.
Aluksi kartoitettiin saatavaa lähdemateriaalia ja sitä todettiin löytyvä kiitettävästi etenkin verkosta.
Kirjallisuudesta löytyy oppaita varsinkin suurten museoinstituutioiden pelastussuunnitelmien tekoon.
Alueelliset pelastuslaitokset auttavat myös mielellään tiedon haussa.
Työssä tehtiin myös pieni kartoitus suomalaisten museoiden tekemistä pelastussuunnitelmista.
Kartoitus toteutettiin museoille sähköpostitse lähetettynä kyselynä. Kysymyksenasetteluna oli, kuinka
paljon museot ovat tehneet pelastussuunnitelmia ja kuinka paljon siihen on panostettu resursseja.
Kyselyn tulokset osoittivat, että suomalaisista museoista pelastussuunnitelman tekevät yleisimmin
suuret ja keskisuuret museot. Pienet, Haminan kaupunginmuseon kokoiset museot eivät luultavasti
pysty panostamaan niiden tekoon tarvittavaa aikaa. Pienistä museoista saatiin vain muutamia
vastauksia, joten tätä väittämää ei pystytty varmuudella todentamaan.
Haminan kaupunginmuseon pelastussuunnitelmaa varten tehtiin riskianalyysi, jossa kartoitettiin museota
uhkaavia sekä ulkoisia että sisäisiä uhkatekijöitä. Uhkatekijöiden pääryhmiä löydettiin kahdeksan:
tuli, ilkivalta, varkaus ja ryöstö, henkilötapaturmat ja sairaskohtaukset, vesi, epäpuhtaudet, tuholaiset,
väärät olosuhteet sekä mekaaniset vauriot.
Pelastussuunnitelman pohjana käytettiin alueellisen pelastuslaitoksen luomaa ohjeistoa, jonka avulla
museolle muokattiin oma pelastussuunnitelma. Suunnitelmaan liitettiin riskianalyysin pohjalta toimintaohjeisto,
joka auttaa henkilökuntaa toimimaan oikein yleisimmissä vaaratilanteissa. Luotua pelastussuunnitelmaa
on tarkoitus käyttää apuna luotaessa suunnitelmat muille Haminan kaupungin museoille,
esinevarastoille ja toimistolle.
Museoita velvoitetaan pelastussuunnitelman tekoon lailla, eikä museolla vielä ollut sellaista.
Aluksi kartoitettiin saatavaa lähdemateriaalia ja sitä todettiin löytyvä kiitettävästi etenkin verkosta.
Kirjallisuudesta löytyy oppaita varsinkin suurten museoinstituutioiden pelastussuunnitelmien tekoon.
Alueelliset pelastuslaitokset auttavat myös mielellään tiedon haussa.
Työssä tehtiin myös pieni kartoitus suomalaisten museoiden tekemistä pelastussuunnitelmista.
Kartoitus toteutettiin museoille sähköpostitse lähetettynä kyselynä. Kysymyksenasetteluna oli, kuinka
paljon museot ovat tehneet pelastussuunnitelmia ja kuinka paljon siihen on panostettu resursseja.
Kyselyn tulokset osoittivat, että suomalaisista museoista pelastussuunnitelman tekevät yleisimmin
suuret ja keskisuuret museot. Pienet, Haminan kaupunginmuseon kokoiset museot eivät luultavasti
pysty panostamaan niiden tekoon tarvittavaa aikaa. Pienistä museoista saatiin vain muutamia
vastauksia, joten tätä väittämää ei pystytty varmuudella todentamaan.
Haminan kaupunginmuseon pelastussuunnitelmaa varten tehtiin riskianalyysi, jossa kartoitettiin museota
uhkaavia sekä ulkoisia että sisäisiä uhkatekijöitä. Uhkatekijöiden pääryhmiä löydettiin kahdeksan:
tuli, ilkivalta, varkaus ja ryöstö, henkilötapaturmat ja sairaskohtaukset, vesi, epäpuhtaudet, tuholaiset,
väärät olosuhteet sekä mekaaniset vauriot.
Pelastussuunnitelman pohjana käytettiin alueellisen pelastuslaitoksen luomaa ohjeistoa, jonka avulla
museolle muokattiin oma pelastussuunnitelma. Suunnitelmaan liitettiin riskianalyysin pohjalta toimintaohjeisto,
joka auttaa henkilökuntaa toimimaan oikein yleisimmissä vaaratilanteissa. Luotua pelastussuunnitelmaa
on tarkoitus käyttää apuna luotaessa suunnitelmat muille Haminan kaupungin museoille,
esinevarastoille ja toimistolle.