Työhyvinvoinnin vaikutus työntekijän tehokkuuteen

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan työhyvinvoinnin vaikutusta työntekijän tehokkuuteen. Tarkastelun kohteena olivat näyttöpäätetyötä tekevät hallinnon tai taloushallinnon työntekijät. Aihe on erittäin tärkeä ja ajankohtainen nyky-yhteiskunnassa, jossa tietotyöläisten määrä lisääntyy koko ajan. Työn tavoitteena oli selvittää, miten työntekijät kokevat työhyvinvoinnin ja sen vaikutuksen tehokkuuteen.

Aihetta lähestyttiin tutustumalla ensin jo olemassa olevaan teoriatietoon työhyvinvoinnista ja tehokkuudesta. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen tutkimus. Haastattelun toteutin teemahaastatteluna, jossa haastattelin viittä hallinnon tai taloushallinnon työntekijää. Haastattelu koostui kolmesta eriteemaisesta osasta ja yhteensä kymmenestä kysymyksestä. Kysymykset koskivat yleisesti työhyvinvointia, sen merkitystä tehokkuuteen sekä omia kokemuksia työhyvinvoinnista. Haastateltavat saivat tuoda esille myös omia kehittämisehdotuksia työhyvinvoinnin parantamiseksi.

Tutkimuksessa ilmeni, että työhyvinvoinnin vaikutus työntekijän tehokkuuteen on merkittävä. Työhyvinvointiin kyllä kiinnitetään huomiota, mutta siihen tulisi panostaa paljon enemmän ja laajemmin. Työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ei riitä kerran vuodessa järjestetty virkistäytymispäivä, vaan se on jatkuvaa ja jokapäiväistä ylläpitämistä ja kehittämistä. Vaikka työnantajalla ja esimiehellä on suurin rooli työhyvinvoinnin ylläpitämisessä, siitä on vastuussa myös koko työyhteisö.

This thesis examines the effects that wellbeing at work has on the efficiency of employees. The thesis work focuses on studying administration and financial administration employees who work with computers. The topic is highly important and current in the present-day society, where the number of information employees is constantly increasing. The objective of this thesis work is to determine how employees experience wellbeing at work and its significance for productivity.

The topic was first approached by researching existing data on wellbeing at work and productivity. Qualitative research was selected as the research method. I carried out the interview as a theme interview, in which I interviewed five administrative or financial administration employees. The interview consisted of ten questions divided into three sections with different themes as follows: wellbeing at work in general, its impact on efficiency, and employees’ own experiences on wellbeing at work. The interviewees were also able to express their own suggestions for how to improve wellbeing at work.

The study indicates that the impact of wellbeing at work on efficiency is significant. Even though wellbeing at work is paid attention to, it should be invested in much more and more comprehensively than at present. Wellbeing at work requires constant maintaining and developing. A staff recreation day once a year is not enough. Even though employers and superiors have a notable role in maintaining wellbeing at the workplace, the responsibility belongs to every member of the work community.