Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

3D-tulostetun med610-biomateriaalin soveltuvuus purentakiskomateriaaliksi : Purentakiskomateriaalien kulutuskestävyysvertailu

Kähäri, Miika; Lager, Antti (2016)

Avaa tiedosto
Kahari_Miika Lager_Antti.pdf (3.376Mt)
Lataukset: 


Kähäri, Miika
Lager, Antti
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121420444
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin eri purentakiskomateriaalien kulutuskestävyyttä. Vertailussa oli mukana neljä eri materiaalia, joista kolme oli erilaisia keitto- ja kylmäakryylejä ja yksi oli bioyhteensopiva 3D-tulostettava med610 PMMA -fotopolymeeri.

3D-tulostaminen yleistyy hammasteknisellä alalla, joten uusia materiaaleja kehitetään jatkuvasti. Akryylistä ja bioyhteensopivista tulostemateriaaleista valmistetaan erilaisia kojeita, joista suurimman vaatimuksen kestävyydelle asettaa purentakisko. Oppilaitoksella käytettävissä olevasta med610 PMMA -fotopolymeeristä ei ollut tehty kulutuskestävyystutkimusta, joten materiaalille toteutettiin kulutuskestävyysvertailu pidempään käytössä olleiden materiaalien kanssa.

Kokeeseen valmistettiin tutkittavista materiaaleista kiekkoja, joita kulutettiin Pin-On-Disckulutuskojeella. Kuluttavana kappaleena käytettiin zirkoniakuulaa. Koekappaleisiin syntyi kulutusuria, jotka kuvattiin pyyhkäisyelektronimikroskoopilla. Kuvista mitattiin tarkat uraleveydet sekä saatiin tärkeää informaatiota materiaalien mikrorakenteesta. Osana opinnäytetyötä tulostettiin myös purentakisko kliinistä seurantaa varten. Tarkoituksena oli kerätä lisää tietoa digitaalisesti suunnitellun ja tulostetun purentakiskon valmistusprosessista.

3D-tulostetuissa koekappaleissa havaittiin suurimmat keskinäiset eroavuudet kulutusurienleveyksissä, sekä kappaleisiin syntyneiden kulutusurien pinnanmuodoissa. Urien vaihteluväli oli 1737 mikrometriä. Muiden materiaalien kuluminen oli tasaisempaa: kulutusuraleveyksien vaihteluväli oli 143 – 189 mikrometriä. Muut materiaalit myös näyttivät kulutuspinnoiltaan tasaisemmilta.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää hammaslaboratorioissa materiaalien ja valmistusmenetelmien valinnassa. Jatkotutkimuksia kulutuskestävyydestä voisi suorittaa erilaisten tulostettavien biomateriaalien välillä.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste