Toiminnan, suoriutumisen ja ympäristön reflektointityökalu : työ- ja toimintakyvyn itsearvioinnin kehittäminen Työste-hankkeessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoite oli selvittää, minkälaisesta työ- ja toimintakyvyn itsearvioinnista Työste-hankkeeseen osallistuvat työtä vailla olevat hyötyisivät. Lisäksi selvitettiin, minkälaisella itsearviointityökalulla he voisivat itseohjautuvasti arvioida omaa työ- ja toimintakykyään. Työste eli työelämän ulkopuolella olevien työelämävalmiuksien ja työllistymisedellytysten edistäminen siltaustoiminnan avulla -hanke on Metropolia Ammattikorkeakoulun ja sen yhteistyökumppaneiden kaksivuotinen (2015–2017) kehittämishanke, jonka tavoitteena on tukea työtä vailla olevien työ- ja toimintakykyä paikallisen yhteistoiminnan avulla. Työste-hanke toteutetaan Helsingin Myllypurossa.

Kehittämisen teoreettiseksi malliksi valittiin toimintaterapian The Person–Environment–Occupation–Performance (PEOP) -malli. Mallin mukaan toiminnallinen suoriutuminen johtaa osallistumiseen ja hyvinvointiin silloin, kun yksilö ja ympäristö kohtaavat siten, että ne yhdessä tukevat optimaalisesti yksilön sitoutumista hänelle tärkeään toimintaan. Kehittäminen on toteutettu tutkimuksellisen kehittämistyön prosessin mukaisesti ja se hyödyntää konstruktiivisen tutkimuksen lähestymistapaa. Kehittämisaineisto koostuu sekä teoreettisesta kirjallisuudesta että fasilitoidun työpajan tuottamasta käytännön aineistosta, jotka on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin menetelmin.

Kehittämisen tuloksena todettiin tarve työkalulle, jonka avulla yksilö voisi reflektoida toiminnallisia tilanteita, niissä suoriutumistaan sekä suoriutumiseen vaikuttavia ympäristötekijöitä. Aineiston analyysin tuloksena syntyi viitekehys reflektiotyökalulle sekä alustava prototyyppi työkalun tavoitteista ja rakenteesta. Viitekehyksen viisi teemaa ovat 1) elämänhallinta, 2) merkitykselliseen toimintaan sitoutuminen ja hyvinvointi, 3) toimintaan motivoituminen, 4) toiminnan kontekstuaaliset tekijät ja 5) yhteenkuuluvuus.

Opinnäytetyössä löydettiin uusi tapa ajatella työ- ja toimintakyvyn arviointia, jossa pääroolissa on ihminen itse oman elämänsä ohjaajana. Työkalun kehittäminen jatkuu ja sen jalostaminen digitaliseen muotoon on jo aloitettu. Tavoitteena on, että työkalun ensimmäisen mobiilisovelluksen testaukset alkavat keväällä 2017.

The main purpose of this study was to explore what kind of self-monitoring tool for working and functioning capacity would benefit people outside the labour market participating in Työste-project and what could this tool be like in practice. Työste is a 2-year project, (2015-2017) that aims to strengthen the possibilities for people’s employment and increase their working and functioning capacities. This is done by establishing a local bridging process together with people without work, old persons and different societal actors. The project takes place in Myllypuro area, Helsinki and is run in co-operation by Metropolia UAS and local actors.

As for the theoretical background of this study, The Person–Environment–Occupation–Performance (PEOP) –model was used as a frame of reference for the developing the tool. According to this model occupational performance leads successfully to participation and well-being when there is a person-environment fit that optimally supports person and his or her valued occupations. The practical developing process applied constructive development research approach. By this approach the theoretical knowledge and practical information (users views) were combined and applied to developing the concrete output (the self-monitoring tool). Mixed methods, a narrative literature review and facilitated workshop in East Helsinki Clubhouse were used to collect data. Qualitative methods were used to analyze both theoretical literature and the data collected by the workshop.

The results of the study describes the frame of reference of the self-monitoring tool. The five themes of the frame of reference are 1) life management, 2) engaging to valued occupation and well-being, 3) motivating in occupation, 4) contextual factors of occupation and 5) belonging. Also a prototype of the tool was drafted as a result of this study.

The developing of the self-monitoring tool continues and its digitalization process has already begun. The goal is that the piloting of the mobile version of the self-monitoring tool starts in spring 2017.