Kouluosteopaatti : yhteistyö osteopaattien ja kouluyhteisön välillä

Abstract

Opinnäytetyön tavoite oli luoda yhteistyö osteopaattien ja kouluyhteisön välille alakouluikäisten lasten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Yhteistyökumppani oli Vantaan seudun steinerkoulu, jota edusti 4. vuosiluokan opettaja ja rehtori sekä joukko hänen luokkansa oppilaiden vanhempia. Tämänkaltaista yhteistyötä kouluyhteisön kanssa ei tiettävästi ole aikaisemmin tehty Suomessa.

Opinnäytetyö oli toiminnallinen opinnäytetyö, jossa menetelminä käytettiin osallistuvaa havainnointia ja ryhmäkeskustelua. Niiden pohjalta muodostettiin kuvaus yhteistyöstä sekä pyrittiin vastaamaan kysymyksiin: “Miten osteopaatti sopisi osaksi kouluyhteisöä?”, ”Millaisia hoidollisia tarpeita kouluikäisillä on?” ”Mitä tehtäviä kouluosteopaatilla voisi olla koulussa?” ja ”Millaista voisi olla yhteistyö osteopaattien ja kouluyhteisön välillä?” Ryhmäkeskustelun ja koululuokan observoinnin perusteella muodostettiin kirjallinen, kolmiosainen kuvaus, joka on yksi opinnäytetyön tuotoksista. Toinen tuotos oli konkreettisen yhteistyön luominen.

Kuvauksen muodostamisessa korostui osteopaattisen filosofian sekä osteopatian sisäisen tiedon, opinnäytetyön tekijöiden, yhteistyöluokan vanhempien ja opettajan kokemuksellisen tiedon kohtauttaminen sekä käsitteellistäminen. Työ perustuu ymmärrykseen lastenosteopatiasta, osteopatian filosofiasta, steinerpedagogiasta sekä lasten kehitysvaiheista, ja niistä muodostui työn teoreettinen ja sisällöllinen perusta.

Osteopaatti voisi toimia yhteistyössä koulun terveydenhuollon ammattilaisten, luokanopettajan sekä Steinerkoulussa antroposofisten terapeuttien kanssa. Työnkuvaan voisi kuulua myös opetustehtäviä esimerkiksi terveyskasvatuksen, kehontuntemuksen, anatomian, fysiologian, somatiikan ja rentoutumismenetelmien parissa.

Yhteistyön luominen oli suunnitelmaan perustuvaa, opinnäytetyömme raameissa tapahtuvaa työskentelyä ja spontaanisti ihmisten välillä tapahtuvaa vuorovaikutusta. Koska kyseessä oli uuden yhteistyön avaaminen ja täysin uuden suhteen luominen, oli tärkeässä osassa hyvä kommunikaatio ja yhteydenpito. Opinnäytetyö antaa suuntaviivoja sille, miten kehittää yhteistyötä jatkossa osteopaattien ja kouluyhteisön välillä. Se voi rohkaista uusiin yhteistyöavauksiin ja laajentaa osteopaattien työnkuvaa sekä toimintaympäristöä.

The objective of this thesis was to establish cooperation between osteopaths and the school community in order to increase primary school-aged children's well-being. The partner in the thesis was Vantaa Region Waldorf School. This kind of cooperation with the school community is not known to have previously been conducted in Finland.

The thesis was practice-based, in which the methods used were participant observation and group discussion. A description of cooperation was formed based on the outcome using these methods and also in aim to answer the following questions: “How would an osteopath fit into the school community", "What kind of therapeutic needs do primary school-aged children have? ", “What kind of work could an osteopath have in the school?”, and “What could the cooperation be like between osteopaths and the school community?”. A descrip-tion consisting of three parts was formed based on the group discussion and the participant observation of the class, which is one of the two outputs of the thesis. The other output was the creation of the actual event of cooperation.

In the process of forming the description, the emphasis was on combining and conceptualis-ing the knowledge from osteopathic philosophy, osteopathic profession, the thesis authors as well as the teacher and the parents of the cooperating class. In preparation for the work, understanding was acquired on the following topics: children’s osteopathy, the philosophy of osteopathy, Waldorf education and child development.

An osteopath could work in collaboration with the school’s health care professionals, the teachers and in Waldorf schools with the anthroposophic therapists. Health and body awareness education, teaching of anatomy, physiology and somatics as well as relaxation techniques could be part of an osteopaths’ work in schools.

Although establishing the cooperation was based on a carefully a constructed plan, it also comprised of spontaneous human interaction taking place in the context of the thesis. Good communication was important because this was an opening act for a new cooperation and the start of a completely new relationship between two counterparts. This thesis can guide the development of further cooperation between osteopaths and schools. It can encourage new cooperation and expand work opportunities for osteopaths.