Lapsen hyvän arjen tekijöitä lastenkodissa : etnografia henkilökunnan työtavoista osaston arjessa
Pelttari, Tanja (2016)
Pelttari, Tanja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701021032
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701021032
Tiivistelmä
Opinnäytetyö kuvaa millainen työntekijän toiminta luo ja ylläpitää lapsen hyvää arkea lastenkodissa. Tavoitteena oli tuoda työryhmän käyttöön ja vahvistettavaksi arjen tapoja, joista lapsen hyvä arki lastenkodissa muodostuu.
Lapsen asuessa huostaan otettuna lastenkodissa on kyse aina poikkeuksellisesta tilanteesta, jossa hyvä arki lapsen omassa kodissa ei ole syystä tai toisesta toteutunut. Lastensuojelun keskeinen periaate on edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lapsen osalta on tärkeätä, että arjen toiminta on sujuvaa, sillä itseluottamus syntyy elämää ylläpitävien arkisten perusasioiden hoitamisesta. Näin ollen sijoitetulle lapselle on tärkeätä luoda tilanteita, joissa hän voi kokea onnistumisen tunteita ja pystyy rakentamaan myönteistä kuvaa itsestään sekä omasta osaamisestaan.
Opinnäytetyö on toteutettu etnografisena tutkimuksena, jossa aineisto koostuu havainnointijaksosta yhdessä Helsingin kaupungin lastenkodin tehostetun kuntoutuksen osastolta. Opinnäytetyön tulokset on jaettu kolmeen osa-alueeseen: turvallisuus, yksilöllisyys ja toivo. Näiden osa-alueiden sisältä löytyvät ne työntekijöiden toimintatavat, jotka lastenkodissa luovat ja ylläpitävät lapsen hyvää arkea. Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan sanoa, että lapsen hyvä arki lastenkodissa edellyttää toimivaa kokonaisuutta, jossa lapsilähtöistä arkea eletään aikuisjohtoisesti.
Lapsen asuessa huostaan otettuna lastenkodissa on kyse aina poikkeuksellisesta tilanteesta, jossa hyvä arki lapsen omassa kodissa ei ole syystä tai toisesta toteutunut. Lastensuojelun keskeinen periaate on edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia. Lapsen osalta on tärkeätä, että arjen toiminta on sujuvaa, sillä itseluottamus syntyy elämää ylläpitävien arkisten perusasioiden hoitamisesta. Näin ollen sijoitetulle lapselle on tärkeätä luoda tilanteita, joissa hän voi kokea onnistumisen tunteita ja pystyy rakentamaan myönteistä kuvaa itsestään sekä omasta osaamisestaan.
Opinnäytetyö on toteutettu etnografisena tutkimuksena, jossa aineisto koostuu havainnointijaksosta yhdessä Helsingin kaupungin lastenkodin tehostetun kuntoutuksen osastolta. Opinnäytetyön tulokset on jaettu kolmeen osa-alueeseen: turvallisuus, yksilöllisyys ja toivo. Näiden osa-alueiden sisältä löytyvät ne työntekijöiden toimintatavat, jotka lastenkodissa luovat ja ylläpitävät lapsen hyvää arkea. Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan sanoa, että lapsen hyvä arki lastenkodissa edellyttää toimivaa kokonaisuutta, jossa lapsilähtöistä arkea eletään aikuisjohtoisesti.