"Se on semmonen se" : diabeetikon hoitoväsymys
Peltonen, Hanna; Siltanen, Pauliina; Virmiala, Johanna (2010)
Peltonen, Hanna
Siltanen, Pauliina
Virmiala, Johanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003235882
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003235882
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kokevatko aikuiset diabeetikot hoitoväsymystä ja miten se ilmenee. Tarkastelun kohteena olivat diabetekseen sairastumisen vaikutukset elämään, hoitoväsymyksen muodot ja ilmeneminen sekä diabeetikoiden keinot selviytyä hoitoväsymyksestä. Tutkimuksen kohderyhmä oli aikuiset diabeetikot (n=23). Tutkimusaineisto oli kerätty teemahaastatteluin syksyllä 2008, ja se analysoitiin käyttämällä soveltaen induktiivista sisällönanalyysia.
Tutkimustulosten mukaan diabetekseen sairastumisella oli vaikutusta elämään: monille sairastuminen aiheutti ahdistusta, mutta myös positiivisia reaktioita kuvattiin. Diabetekseen sairastumisen myötä monet olivat joutuneet muuttamaan jokapäiväistä elämäänsä. Lisäksi fyysisiä oireita kuvattiin paljon.
Hoitoväsymystä aiheuttavista tekijöistä nousi esille päivittäinen omahoito ja sen vaatimat toistuvat rutiinit. Hoitoväsymyksen tuntemukset korostuivat kuormittavissa elämäntilanteissa. Hoitoväsymys ilmeni omahoidon laiminlyöntinä ja psyykkisenä väsymyksenä.
Diabeetikoiden keinoja selviytyä hoitoväsymyksestä olivat heidän saamansa tuki sekä omat voimavarat. Diabeetikot kokivat puolison tuen kenties tärkeimmäksi voimavarakseen. Julkisen terveydenhuollon tuki koettiin myös tärkeäksi, mutta usein puutteelliseksi. Omia voimavaroja mainittiin paljon. Näistä ei ollut erotettavissa yksittäistä tekijää, vaan ne olivat henkilökohtaisia ja persoonasta riippuvia. Muutamat haastateltavat sanoivat, ettei heillä ole keinoja selviytyä hoitoväsymyksestä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että diabetekseen sairastumisella on vaikutusta henkilön elämään ja että diabeetikot kokevat hoitoväsymystä. Tulosten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että hoitoväsymys-termi ei ole diabeetikoille tuttu tai että he eivät osanneet liittää kokemiaan uupumusoireita hoitoväsymykseen.
Hoitoväsymys heikentää diabeetikon hoitotasapainoa ja tämän vuoksi se on tärkeä tunnistaa. Hoitoväsymys on ilmiö, jonka tarkasteluun tulee jatkossakin panostaa. Termiä tulisi myös tehdä tutummaksi sekä diabeetikoille että hoitohenkilökunnalle. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää, kun halutaan saada kuva hoitoväsymyksestä ilmiönä. Lisäksi tuloksia voidaan käyttää kehitettäessä keinoja tunnistaa hoitoväsymys.
Tutkimustulosten mukaan diabetekseen sairastumisella oli vaikutusta elämään: monille sairastuminen aiheutti ahdistusta, mutta myös positiivisia reaktioita kuvattiin. Diabetekseen sairastumisen myötä monet olivat joutuneet muuttamaan jokapäiväistä elämäänsä. Lisäksi fyysisiä oireita kuvattiin paljon.
Hoitoväsymystä aiheuttavista tekijöistä nousi esille päivittäinen omahoito ja sen vaatimat toistuvat rutiinit. Hoitoväsymyksen tuntemukset korostuivat kuormittavissa elämäntilanteissa. Hoitoväsymys ilmeni omahoidon laiminlyöntinä ja psyykkisenä väsymyksenä.
Diabeetikoiden keinoja selviytyä hoitoväsymyksestä olivat heidän saamansa tuki sekä omat voimavarat. Diabeetikot kokivat puolison tuen kenties tärkeimmäksi voimavarakseen. Julkisen terveydenhuollon tuki koettiin myös tärkeäksi, mutta usein puutteelliseksi. Omia voimavaroja mainittiin paljon. Näistä ei ollut erotettavissa yksittäistä tekijää, vaan ne olivat henkilökohtaisia ja persoonasta riippuvia. Muutamat haastateltavat sanoivat, ettei heillä ole keinoja selviytyä hoitoväsymyksestä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että diabetekseen sairastumisella on vaikutusta henkilön elämään ja että diabeetikot kokevat hoitoväsymystä. Tulosten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että hoitoväsymys-termi ei ole diabeetikoille tuttu tai että he eivät osanneet liittää kokemiaan uupumusoireita hoitoväsymykseen.
Hoitoväsymys heikentää diabeetikon hoitotasapainoa ja tämän vuoksi se on tärkeä tunnistaa. Hoitoväsymys on ilmiö, jonka tarkasteluun tulee jatkossakin panostaa. Termiä tulisi myös tehdä tutummaksi sekä diabeetikoille että hoitohenkilökunnalle. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää, kun halutaan saada kuva hoitoväsymyksestä ilmiönä. Lisäksi tuloksia voidaan käyttää kehitettäessä keinoja tunnistaa hoitoväsymys.