Kiinteistönomistajien rakentamissuunnitelmat Rovaniemen palvelukylissä
Nurmi, Jenni (2016)
Nurmi, Jenni
Lapin ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701201528
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701201528
Tiivistelmä
Rovaniemen kaupungin keskustaa ympäröi laaja maaseutu lukuisine kylineen. Rovaniemi haluaa pitää maaseudun elinvoimaisena palvelukylillä, joihin on laadittu rakentamisen mahdollistavia osayleiskaavoja. Uusien rakennuspaikkojen rakentaminen on kuitenkin ollut vähäistä. Työn tavoitteena on tuottaa kaupungille ajantasaista tietoa rakentamiseen vaikuttavista syistä ja kyläyleiskaavojen toteutumisesta.
Selvitin Sinetän, Vanttauskosken ja Vikajärven palvelukylien kiinteistönomistajien rakentamissuunnitelmia. Tutkin rakentamissuunnitelmia kyselyllä, joka lähetettiin sadalle kiinteistönomistajalle. Nämä kiinteistönomistajat olivat saaneet uusia rakennuspaikkoja osayleiskaavassa. Kyselyn vastausprosentti oli 28. Melko alhainen vastausaktiivisuus ja tilastollisten analyysien puuttuminen heikentävät tulosten yleistettävyyttä.
Uusien rakennuspaikkojen omistajat eivät aikoneet rakentaa seuraavan viiden vuoden kuluessa. Suurimpia syitä olivat, ettei rakentaminen ollut ajankohtaista, halu jättää rakennuspaikka sukulaisille tai tuleville sukupolville ja halu myydä kiinteistö. Vaikka rakennuspaikka haluttiin jättää sukulaisille tai tuleville sukupolville, puolet vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, etteivät sukulaiset tai ystävät halua muuttaa kylään asumaan. Toisaalta enemmistön mielestä kylä houkuttelee uusia asukkaita.
Selvitin kyselyssä myös palvelukylän houkuttelevuutta ja vahvuuksia. Palvelukylien palveluita pidettiin riittävinä. Tulevaisuuden vahvuuksia ovat luonnonläheisyys, matkailupalvelut, etätyö ja liikkuvat lähipalvelut.
Selvitin Sinetän, Vanttauskosken ja Vikajärven palvelukylien kiinteistönomistajien rakentamissuunnitelmia. Tutkin rakentamissuunnitelmia kyselyllä, joka lähetettiin sadalle kiinteistönomistajalle. Nämä kiinteistönomistajat olivat saaneet uusia rakennuspaikkoja osayleiskaavassa. Kyselyn vastausprosentti oli 28. Melko alhainen vastausaktiivisuus ja tilastollisten analyysien puuttuminen heikentävät tulosten yleistettävyyttä.
Uusien rakennuspaikkojen omistajat eivät aikoneet rakentaa seuraavan viiden vuoden kuluessa. Suurimpia syitä olivat, ettei rakentaminen ollut ajankohtaista, halu jättää rakennuspaikka sukulaisille tai tuleville sukupolville ja halu myydä kiinteistö. Vaikka rakennuspaikka haluttiin jättää sukulaisille tai tuleville sukupolville, puolet vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, etteivät sukulaiset tai ystävät halua muuttaa kylään asumaan. Toisaalta enemmistön mielestä kylä houkuttelee uusia asukkaita.
Selvitin kyselyssä myös palvelukylän houkuttelevuutta ja vahvuuksia. Palvelukylien palveluita pidettiin riittävinä. Tulevaisuuden vahvuuksia ovat luonnonläheisyys, matkailupalvelut, etätyö ja liikkuvat lähipalvelut.