CP-vammaisten lasten kuntoutussuunnitelmien analysointia - osa CP-hanketta

Abstract

CP-oireyhtymä on kehittyvien aivojen motorisiin keskuksiin kohdistunut vaurio, joka aiheuttaa liik-kumisen, asennon ylläpitämisen ja toiminnan ongelmia. CP-vammaisille lapsille ja nuorille laadi-taan kuntoutussuunnitelma yksilöllisen kehityksen turvaamiseksi. Kuntoutussuunnitelman tulisi olla moniammatillisen työryhmän tuotos, jossa otetaan huomioon myös perheen ja lapsen näkökulma. ICF eli International Classification of Functioning, Disability and Health on WHO:n vuonna 2001 julkaisema luokitus, joka on luotu kuvaamaan ihmisen toimintakykyä kokonaisvaltaisesti. CP-vam-maisille lapsille on luotu ICF:n pohjalta viisi erilaista ydinlistaa kuvaamaan toimintakykyä mahdolli-simman tarkasti. Tämä opinnäytetyö on osa KELA:n ja Arvo ja Lea Ylppö Säätiön rahoittamaa vuonna 2011 alka-nutta CP-hankkeen toista vaihetta. Tutkimustehtävänä oli analysoida autenttista potilasaineistoa eli CP-vammaisille lapsille laadittuja kuntoutussuunnitelmia. Tarkoitus oli selvittää näiden sisältö tarkastuslistan avulla, joka on Arja Veijolan (TtT, Yliopettaja OAMK) ja Ira Jeglinsky-Kankaisen (TtT, Yliopettaja Arcada) hanketta varten laatima. Tarkastuslista sisälsi kysymyksiä asioista, jotka ovat olennaisia CP-vammaisten lasten kuntoutussuunnitelmien sisällössä. Lisäksi tutkimuksessa kuntoutussuunnitelmien sisältöjä on tutkittu CP-lasten ICF ydinlistan avulla siltaamalla sisällöt laa-jaan ydinlistaan. Tutkimuksen edetessä havaittiin ennen hanketta ja hankkeen aikana tehtyjen suunnitelmien välillä muutoksia niiden sisällöissä. Tämän vuoksi aineistoa tarkasteltiin myös muu-toksen näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysin periaatteita. Tarkastuslistan tulokset muutettiin määrällisiksi, jotta ne oli helpompi hahmottaa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että tarkastuslistassa kysy-tyt asiat esiintyivät kuntoutussuunnitelmissa vaihtelevasti ja osassa asioista oli tapahtunut muutok-sia, kun vertaillaan ennen CP-hankkeen toista vaihetta ja toisen vaiheen aikana tehtyjä kuntoutus-suunnitelmia. CP-lasten kuntoutussuunnitelmissa kuvattu toimintakyvyn kuvaus kohdentui CP-las-ten laajalle ydinlistalle sillattuna eniten Suoritukset ja osallistuminen osa-alueelle. Lisäksi kävi ilmi, että noin neljännes kuntoutussuunnitelmissa mainituista kuntoutuksen tavoitteista eivät kohdentu-neet kuntoutussuunnitelmissa kuntoutujan vastaavaan tämänhetkiseen toimintakyvyn kuvaukseen. Johtopäätöksenä voi todeta, että kuntoutussuunnitelmien kehittäminen on vielä kesken. Kuntou-tussuunnitelmat tulisi tehdä samalla kaavalla yhdessä moniammatillisena tiiminä, ei erillisinä lau-suntoina. Lisäksi ICF toimintakyvyn kuvaajana sekä GAS-menetelmä tavoitteiden asettamisen apuna tulisi ottaa käyttöön kuntoutussuunnitelmien laadinnassa. Tärkeää olisi myös kuvata toimin-takyky siten, että se vastaa kuntoutukselle laadittuja tavoitteita. Tutkimusta voisi jatkaa selvittämällä ICF-luokituksessa eroteltujen suoritustason ja -kyvyn ilmenemistä kuntoutussuunnitelmissa.

Cerebral Palsy is a disorder, which is a result of an injury focused on the motor parts of the developing brain. It causes problems in moving, maintaining postures and functioning. A rehabilitation plan is done for children with CP to secure their individual development. It should be planned by a multiprofessional team and it should contain the view of the family and the child. ICF or International Classification of Functioning, Disability and Health is a classification made to represent extensively one’s functional ability. WHO has published ICF Core Set for children with CP so one’s functioning can be described as precisely as possible. The thesis is a part of the second part of CP Project, which started 2011 and is funded by KELA (Social Insurance Institution) and Arvo & Lea Ylppö Foundation. The assignment was to do one part of the qualitative analysis of the whole project. Research scheme was to analyze the authentic patient documents, in this case rehabilitation plans done for the children with CP. The goal was to find out if there had been any changes between the rehabilitation plans made before the project and during the project. When analyzing the checklist made by Arja Veijola (PhD, Principal Lecturer) and Ira Jeglinsky-Kankainen (PhD, Principal Lecturer) were used. The checklist included questions, which are relevant in rehabilitation plans for the children with CP. Research method was content analysis. The results of the checklist were converted to numeral information so it would be easier to visualize them. It turned out that the questions asked in the checklist appeared within a great variety in the rehabilitation plans. Some of the things in the rehabilitation plans had changed when comparing the rehabilitation plans made before and during the project. When linking the rehabilitation plans to CP Core Set, it turned out that the functional ability were described most of the time in Activities and Participation. In addition to that about a quarter of the rehabilitation plans included goals that did not have a matching description of functional ability. The conclusion is that developing rehabilitation plans is still unfinished. Rehabilitation plans should be made with same pattern and together with a multiprofessional team, not with separate statements. In addition, when making rehabilitation plans it would be important to use ICF when describing one’s functional ability and GAS-method when setting the goals. When setting the goals of the rehabilitation it would be important to make sure that the functional ability would respond to them. This research could be continued by finding out the occurrence of performance qualifier and the capacity qualifier in rehabilitation plans.