HUUMORIN KÄYTTÖ B-TO-B MARKKINOINTIVIESTINNÄSSÄ : Case Kaleva
Niemelä, Ville (2017)
Niemelä, Ville
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702021945
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702021945
Tiivistelmä
Opinnäytetyö selvittää käyttääkö sanomalehti Kaleva yritysmarkkinointiviestinnässään huumoria ja miten se sitä käyttää. Tutkimuksessa käsitellään Kalevan markkinointiviestinnän henkilökohtaista myyntityötä ja suoramarkkinoinnissa käytettävää uutiskirjettä yritysasiakkaille. Puhelinmyynti yritysasiakkaille rajattiin työmäärän vuoksi pois tästä työstä. Tavoitteena on saada tietoa huumorin käytöstä henkilökohtaisessa myyntityössä ja uutiskirjeissä.
Tietoperusta muodostuu huumorista, sen käsitteistä ja käyttötavoista sekä markkinointiviestinnästä ja sen eri keinoista. Työn tutkimusmenetelmänä käytetään laadullista tutkimusta. Analysoitavina aineistoina toimivat Kalevan uutiskirjeet vuosilta 2013 ja 2015–2016 sekä yritysmyyjien teemahaastatteluista saatu aineisto. Analyysimuotoina käytetään sisällönanalyysiä ja teemoittelua.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että huumoria käytetään usein henkilökohtaisessa myyntyössä. Vuoden 2013 uutiskirjeissä huumoria esiintyi paljon, mutta vuosien 2015–2016 uutiskirjeissä huumori oli olematonta. Henkilökohtaisessa myyntityössä yritysmyyjät käyttävät huumoria asiakastapaamisissa yleensä spontaanisti ja heidän käyttämäänsä huumoriin reagoidaan yleensä hymyilemällä, nauramalla tai hymähtelemällä. Yritysmyyjät käyttivät useimmiten ihmisiä yhdistävää huumoria.
Teemahaastatteluilla saatujen tuloksien perusteella huumoria käytetään asiakastapaamisissa aina tilanteeseen sopivalla tavalla. Haastatteluihin valikoituneet yritysmyyjät olivat kaikki humoristisia henkilöitä. Kuitenkin täytyy muistaa, että kaikki yrityspalveluiden myyjät eivät ole samanlaisia. Kalevan linjaus yritysmyyjien käyttäytymisestä on toimiva, joten sitä ei kannata muuttaa humoristisempaan suuntaan. Jos yritysmyyjiä halutaan ohjeistaa huumorin käytöstä, niin jo ennestään käytetty yhdistävä huumori sopii tarkoituksen hyvin. Uutiskirjeiden sisällössä Kalevan kannattaisi hyödyntää huumoria, koska se tekee sisällöstä mielenkiintoisempaa. Yhtenä jatkotutkimusehdotuksena voisi selvittää huumorin käytön lisäämisen hyötyjä uutiskirjeissä.
Tietoperusta muodostuu huumorista, sen käsitteistä ja käyttötavoista sekä markkinointiviestinnästä ja sen eri keinoista. Työn tutkimusmenetelmänä käytetään laadullista tutkimusta. Analysoitavina aineistoina toimivat Kalevan uutiskirjeet vuosilta 2013 ja 2015–2016 sekä yritysmyyjien teemahaastatteluista saatu aineisto. Analyysimuotoina käytetään sisällönanalyysiä ja teemoittelua.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että huumoria käytetään usein henkilökohtaisessa myyntyössä. Vuoden 2013 uutiskirjeissä huumoria esiintyi paljon, mutta vuosien 2015–2016 uutiskirjeissä huumori oli olematonta. Henkilökohtaisessa myyntityössä yritysmyyjät käyttävät huumoria asiakastapaamisissa yleensä spontaanisti ja heidän käyttämäänsä huumoriin reagoidaan yleensä hymyilemällä, nauramalla tai hymähtelemällä. Yritysmyyjät käyttivät useimmiten ihmisiä yhdistävää huumoria.
Teemahaastatteluilla saatujen tuloksien perusteella huumoria käytetään asiakastapaamisissa aina tilanteeseen sopivalla tavalla. Haastatteluihin valikoituneet yritysmyyjät olivat kaikki humoristisia henkilöitä. Kuitenkin täytyy muistaa, että kaikki yrityspalveluiden myyjät eivät ole samanlaisia. Kalevan linjaus yritysmyyjien käyttäytymisestä on toimiva, joten sitä ei kannata muuttaa humoristisempaan suuntaan. Jos yritysmyyjiä halutaan ohjeistaa huumorin käytöstä, niin jo ennestään käytetty yhdistävä huumori sopii tarkoituksen hyvin. Uutiskirjeiden sisällössä Kalevan kannattaisi hyödyntää huumoria, koska se tekee sisällöstä mielenkiintoisempaa. Yhtenä jatkotutkimusehdotuksena voisi selvittää huumorin käytön lisäämisen hyötyjä uutiskirjeissä.