ikääntyvien hyvinvointi kaupunkiyhteisössä : katsaus kirjallisuuteen

Abstract

Tarkoituksena oli perehtyä ikääntyvien kaupunkilaisten hyvinvointiin kirjallisuuskatsauksen työmenetelmiä hyödyntäen. Tutkimuskysymykset olivat: mitkä tekijät edistävät ja mitkä tekijät heikentävät ikääntyvien hyvinvointia kaupunkiyhteisössä.

Opinnäytetyön tavoite on kehittää vanhustyötä. Aihe on polttavan ajankohtainen, koska yhä suuremmat ihmismassat siirtyvät maaseuduilta kaupunkeihin. Väestö myös ikääntyy ja heidän määränsä suhteessa muuhun väestöön tulee ennusteiden mukaan kasvamaan merkittävästi. Työ on tarpeellinen sen ajankohtaisuuden, ja ikääntyvien omien toiveiden ja tarpeiden korostamisen takia. Tarvitsemme keskustelua ikäystävällisemmän yhteiskunnan luomiseksi.

Opinnäytetyö toteutui integroivana katsauksena kirjallisuuteen. Aineisto muodostui kuudesta kansallisesta ja kansainvälisestä ikäihmisiä koskevasta tutkimuksesta. Aineiston analysoitiin käytettiin teemoittelua.

Tulosten mukaan läheiset ihmissuhteet edistivät hyvinvointia. Ystävien ja perheen rooli korostui aineistossa vahvasti. Sopivan ympäristön katsottiin edistävän sosiaalisten suhteiden solmimista ja ylläpitoa. Myös kodin lähellä olevat palvelut lisäsivät hyvinvointia ja sosiaalisia kohtaamisia. Ikääntyvät kokivat luontomaisemat tärkeinä, kaupunkipuistoissa käytiin usein kävelemässä ja tapaamassa tuttavia. Myös työn merkitys korostui aineistossa. Monella oli toive löytää itselleen mieleisestä palkka- tai vapaaehtoistyötä.

Tuloksissa korostui tyytymättömyys kaupunkisuunnitteluun. Julkisissa tiloissa liikkuminen on monille haasteellista eikä julkinen liikenne palvele ikääntyneitä niin hyvin kuin pitäisi. Monet asuivat huonosti varustelluissa asunnoissa, joista poistuminen oli hankalaa. Ikääntyville sopimaton ympäristö vähensi kodin ulkopuolella vietettyä aikaa lisäten yksinäisyyttä. Ikääntyvät toivoivat myös enemmän arvostusta yhteiskunnassa.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää ikääntyvien hoidon ja palveluiden kehittämisessä. Jatkotutkimusta voidaan tehdä kartoittamalla ikääntyvien näkemyksiä laajemmin, mieluiten valtakunnallisesti, asuinpaikasta riippumatta. Pikkukaupungin ja suurkaupungin välillä saattaa olla eroja. Ikäystävällinen kaupunkiympäristö vaatii kokemusasiantuntijoita suunnittelun pohjaksi.

The aim was to study the urban aging population well-being by utilizing literature review methods. The research questions were: what factors contribute to and what factors undermine the well-being of older urban community.

The objective of this thesis is to develop elderly care. The subject is topical scorching as ever larger masses of people move from rural to urban. The population is also aging fierce pace and the number of older people relative to the rest of the population will continue to grow significantly according to forecasts. The work is necessary because of its timeliness and emphasis of older people's wants or needs. A debate is needed of the creation of Age Friendly Society.

The thesis was completed as an overview of an integrative literature. The material consisted of six national and international research on older people. Data were analyzed by the-matic analysis.

The results show that close relationships contributed to the well-being. The role of friends and family was strongly emphasized in the data. A suitable environment felt to help enter-ing into and maintaining social relationships. Services nearby home also increased the well-being and social encounters. Older people felt natural landscapes as important, they were often in the city parks walking along and meet acquaintances. Importance of the work was also emphasized in the data. Many had the wish to find themselves pleasant salary or volunteer work. These results highlighted the dissatisfaction of urban planning. Getting around in public places is a challenge for many and public transport does not serve the elderly as well as it should. Many lived in poorly-equipped apartments, of which the exit was a challenge. Unsuitable environment for seniors reduced the time spent outside home and increased loneliness. Older people also asked for a greater appreciation in the society.

The results can be utilized in the development of care for older and services. Further research can be done by surveying the views of older people more broadly, preferably in the national context, apart from the place of residence. However there may be differences between small town and big city. Age-friendly urban environment requires experience of ex-perts as the basis for the design.