ikääntyvien hyvinvointi kaupunkiyhteisössä : katsaus kirjallisuuteen
Liuttu, Kaisa (2017)
Liuttu, Kaisa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702092253
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702092253
Tiivistelmä
Tarkoituksena oli perehtyä ikääntyvien kaupunkilaisten hyvinvointiin kirjallisuuskatsauksen työmenetelmiä hyödyntäen. Tutkimuskysymykset olivat: mitkä tekijät edistävät ja mitkä tekijät heikentävät ikääntyvien hyvinvointia kaupunkiyhteisössä.
Opinnäytetyön tavoite on kehittää vanhustyötä. Aihe on polttavan ajankohtainen, koska yhä suuremmat ihmismassat siirtyvät maaseuduilta kaupunkeihin. Väestö myös ikääntyy ja heidän määränsä suhteessa muuhun väestöön tulee ennusteiden mukaan kasvamaan merkittävästi. Työ on tarpeellinen sen ajankohtaisuuden, ja ikääntyvien omien toiveiden ja tarpeiden korostamisen takia. Tarvitsemme keskustelua ikäystävällisemmän yhteiskunnan luomiseksi.
Opinnäytetyö toteutui integroivana katsauksena kirjallisuuteen. Aineisto muodostui kuudesta kansallisesta ja kansainvälisestä ikäihmisiä koskevasta tutkimuksesta. Aineiston analysoitiin käytettiin teemoittelua.
Tulosten mukaan läheiset ihmissuhteet edistivät hyvinvointia. Ystävien ja perheen rooli korostui aineistossa vahvasti. Sopivan ympäristön katsottiin edistävän sosiaalisten suhteiden solmimista ja ylläpitoa. Myös kodin lähellä olevat palvelut lisäsivät hyvinvointia ja sosiaalisia kohtaamisia. Ikääntyvät kokivat luontomaisemat tärkeinä, kaupunkipuistoissa käytiin usein kävelemässä ja tapaamassa tuttavia. Myös työn merkitys korostui aineistossa. Monella oli toive löytää itselleen mieleisestä palkka- tai vapaaehtoistyötä.
Tuloksissa korostui tyytymättömyys kaupunkisuunnitteluun. Julkisissa tiloissa liikkuminen on monille haasteellista eikä julkinen liikenne palvele ikääntyneitä niin hyvin kuin pitäisi. Monet asuivat huonosti varustelluissa asunnoissa, joista poistuminen oli hankalaa. Ikääntyville sopimaton ympäristö vähensi kodin ulkopuolella vietettyä aikaa lisäten yksinäisyyttä. Ikääntyvät toivoivat myös enemmän arvostusta yhteiskunnassa.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää ikääntyvien hoidon ja palveluiden kehittämisessä. Jatkotutkimusta voidaan tehdä kartoittamalla ikääntyvien näkemyksiä laajemmin, mieluiten valtakunnallisesti, asuinpaikasta riippumatta. Pikkukaupungin ja suurkaupungin välillä saattaa olla eroja. Ikäystävällinen kaupunkiympäristö vaatii kokemusasiantuntijoita suunnittelun pohjaksi.
Opinnäytetyön tavoite on kehittää vanhustyötä. Aihe on polttavan ajankohtainen, koska yhä suuremmat ihmismassat siirtyvät maaseuduilta kaupunkeihin. Väestö myös ikääntyy ja heidän määränsä suhteessa muuhun väestöön tulee ennusteiden mukaan kasvamaan merkittävästi. Työ on tarpeellinen sen ajankohtaisuuden, ja ikääntyvien omien toiveiden ja tarpeiden korostamisen takia. Tarvitsemme keskustelua ikäystävällisemmän yhteiskunnan luomiseksi.
Opinnäytetyö toteutui integroivana katsauksena kirjallisuuteen. Aineisto muodostui kuudesta kansallisesta ja kansainvälisestä ikäihmisiä koskevasta tutkimuksesta. Aineiston analysoitiin käytettiin teemoittelua.
Tulosten mukaan läheiset ihmissuhteet edistivät hyvinvointia. Ystävien ja perheen rooli korostui aineistossa vahvasti. Sopivan ympäristön katsottiin edistävän sosiaalisten suhteiden solmimista ja ylläpitoa. Myös kodin lähellä olevat palvelut lisäsivät hyvinvointia ja sosiaalisia kohtaamisia. Ikääntyvät kokivat luontomaisemat tärkeinä, kaupunkipuistoissa käytiin usein kävelemässä ja tapaamassa tuttavia. Myös työn merkitys korostui aineistossa. Monella oli toive löytää itselleen mieleisestä palkka- tai vapaaehtoistyötä.
Tuloksissa korostui tyytymättömyys kaupunkisuunnitteluun. Julkisissa tiloissa liikkuminen on monille haasteellista eikä julkinen liikenne palvele ikääntyneitä niin hyvin kuin pitäisi. Monet asuivat huonosti varustelluissa asunnoissa, joista poistuminen oli hankalaa. Ikääntyville sopimaton ympäristö vähensi kodin ulkopuolella vietettyä aikaa lisäten yksinäisyyttä. Ikääntyvät toivoivat myös enemmän arvostusta yhteiskunnassa.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää ikääntyvien hoidon ja palveluiden kehittämisessä. Jatkotutkimusta voidaan tehdä kartoittamalla ikääntyvien näkemyksiä laajemmin, mieluiten valtakunnallisesti, asuinpaikasta riippumatta. Pikkukaupungin ja suurkaupungin välillä saattaa olla eroja. Ikäystävällinen kaupunkiympäristö vaatii kokemusasiantuntijoita suunnittelun pohjaksi.