Musiikkikasvatus varhaiskasvatuksessa : Musiikkikasvatuksen kehittäminen Päiväkoti Nuppulassa

Abstract

Musiikkikasvatuksen suunnittelu varhaiskasvatuksessa on haastavaa, koska toimintakauden aikana tulee käsitellä kaikki musiikkikasvatukseen liittyvät perusasiat. Opinnäytetyössä etsitään vastauksia siihen, miten musiikkikasvatusta voidaan kehittää niin, että musiikkikasvatukselle asetetut tavoitteet tulevat saavutetuksi. Tärkeää on myös tukea lapsen osallisuutta musiikkikasvatuksessa. Tutkimustehtävänä opinnäytetyössä on kehittää Vieremän kunnan varhaiskasvatuksen musiikkikasvatusta Päiväkoti Nuppulassa. Musiikkikasvatusta kehitetään laatimalla musiikkikasvatuskansio. Tavoitteena on tuottaa tietoa musiikkikasvatuksesta, johon sisältyvät teoriatieto, valmiit tuokiosuunnitelmat sekä materiaalit niihin. Opinnäytetyön tarkoitus on kartoittava, jossa etsitään ja kehitetään uusia keinoja toteuttaa musiikkikasvatusta Vieremän kunnan varhaiskasvatuksessa. Tarkoituksena on myös helpottaa musiikkituokioiden suunnittelua laatimalla valmiita musiikkituokiosuunnitelmia, joissa on uutta materiaalia, erilaisia variaatioita tuokioihin sekä musiikkikasvatuksen keskeisten aiheiden käsittelyä toimintakauden aikana.

Opinnäytetyö on toimintatutkimus, johon kuuluvat kehittämisprosessi, kirjallinen raportti sekä tuotteena musiikkikasvatuskansio. Tutkimus etenee toimintatutkimuksen vaiheiden mukaisesti: suunnittelu, toiminta, havainnointi, reflektointi. Suunnitteluvaiheessa musiikkituokiot suunniteltiin kerätyn teoria-aineiston pohjalta. Toimintavaiheessa testattiin viisi musiikkituokiota. Havainnointivaiheessa lapsia havainnoitiin tuokioilla. Reflektointivaiheessa tarkasteltiin saatuja palautteita ja tehtiin muutoksia tuokioihin palautteiden pohjalta. Pääasiassa tuokiot saivat positiivista palautetta sisällöstä sekä rakenteesta. Sisällöt koettiin monipuolisiksi, kuvien tuki auttaa lapsia sekä tuokioilla on sopivasti materiaalia. Jonkin verran löytyi myös kehitettävää. Toimintoihin voisi lisätä enemmän soitinten käyttöä sekä huomioida enemmän lasten ehdotuksia. Kehitysehdotukset huomioitiin lopullisissa musiikkituokioissa.

Musiikkikasvatuskansion avulla musiikkituokioiden suunnittelu on helpompaa, koska tuokiot on suunniteltu valmiiksi ja yhdestä kansiosta löytyy tarvittavat materiaalit. Tuokioiden suunnittelussa on otettu huomioon musiikkikasvatukseen liittyvät perusasiat sekä niiden käsittely toimintakauden aikana. Suunnitelluilla musiikkituokioilla pyritään tukemaan lasten kasvua, kehitystä sekä oppimista. Keskeistä on myös lapsilähtöisyys, sosiaalisuus, lasten oppiminen sekä osallisuus musiikkituokioilla. Jatkotutkimuksessa voidaan tutkia, millaisia kokemuksia kansion käytöstä on.

Planning early childhood music education is challenging, because during the operational phase all the basics of music education have to deal with. The thesis sought answers to the question how music education can be developed so that the objectives set will be achieved in music education. It is also important to support the child’s inclusion in music education. The aim of the thesis was to develop early childhood music education in the municipality of Vieremä, in nursery called Nuppula. Music education was being developed by establishing a music education folder. The aim was to produce information on music education, including theoretical knowledge, ready-made session plans and materials for them. The purpose of the thesis was a survey, which identifies and develops new ways to carry out music education in early childhood education in the municipality of Vieremä. The aim was also to facilitate planning of music sessions by developing ready plans for music sessions with new material, different variations of sessions and processing of music education key topics during the operational phase.

The thesis is a functional research, including the development process, a written report and a folder of music education. This research is progressing in accordance with the functional research phases: planning, action, observation, reflection. At the planning stage a musical sessions were designed on the basis of collected theoretical material. At the action stage five of the music sessions were tested. At the observation stage children were observed during the sessions. At the reflection stage, the feedback received was reviewed and changes were made to the sessions on the basis of that feedback. The sessions received mainly positive feedback on the content and structure. The contents were considered versatile, the images supported the children and the sessions had suitable material. There was also something to develop. The sessions could include more use of musical instruments and take children’s suggestions more into account. Development proposals were taken into account in the final version of the music sessions.

Planning of music sessions is easier with a music education folder, because the sessions are designed and completed and this one folder includes the materials needed. The basics of music education and their processing during the operational phase are taken into account in the session planning. The planned music sessions aim to support the children’s growth, development and learning. It is also important to advance child-orientation, sociability, learning and inclusion of children in music sessions. Further study could examine what kind of experiences there are about the use of the folder.