Selviytyminen psykiatrisen sairaalahoitojakson jälkeen : Mielenterveyskuntoutujan näkökulma

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää avohoidon palveluja käyttävien mielenterveyskuntoutujien selviytymiskeinoja psykiatrisen sairaalahoitojakson jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa tilaajaorganisaatiolle heidän asiakaskuntansa tarpeista ja tyytyväisyydestä, jotta he voisivat kehittää palveluitaan. Teoreettinen viitekehys käsittelee mielenterveyden häiriötä, mielenterveyttä sekä psykiatrista hoitoa. Tutkimusotteeltaan työ oli kvalitatiivinen. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, jossa oli seitsemän avointa ja kolme strukturoitua kysymystä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Vaasan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:n Kalliokodissa asuvat mielenterveyskuntoutujat, jotka olivat aiemmin olleet psykiatrisella sairaalahoitojaksolla. Kerätty tutkimusaineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimuksella selvitettiin, millaiset asiat auttavat mielenterveyskuntoutujia selviytymään arjessa. Esille nousivat erityisesti arjen rutiinit sekä palveluista saatu tuki. Lisäksi moni koki liikunnan, harrastusten sekä sosiaalisten tekijöiden vaikuttavan positiivisesti arjessa selviytymiseen. Tutkimuksella selvitettiin, myös millaiseksi kohderyhmäläiset kokivat Vaasan alueen psykiatristen avohoidon palveluiden laadun ja saatavuuden, sekä mitä mahdollista kehitettävää palveluissa heidän mielestään oli. Psykiatrisista palveluista saatu informaatio oli suurimman osan mielestä riittävää ja palveluiden tarjontaan oltiin tyytyväisiä. Kehitysideoina esille nousivat etenkin koulutus-, työ- sekä harrastetoiminnan lisääminen.

The purpose of this bachelor’s thesis was to find out which coping methods mental health rehabilitees, that use outpatient services, have to manage after psychiatric hospitalization periods. The aim of this study was to create information for the client organization about the needs and satisfaction of their clientele so that they could develop their service. The theoretical framework deals with mental health disorder, mental health and psychiatric care. The research method of this study was qualitative. The data of this study was gathered with a questionnaire including seven open-ended and three structured questions. The target group of this study were mental health rehabilitees who had been in psychiatric hospitalization period, and at the time of the study were living in Kalliokoti of Social Psychiatric Association of Vaasa. The gathered data was analyzed by using inductive content analysis. This study examined what kind of things help mental health rehabilitees to cope in their daily life. Things that especially stood out were daily routines and the support which they received from services. Moreover, many of them felt that exercise, hobbies and social factors have an influence on coping in daily life. The study also examined how the target group felt the state and availability of psychiatric outpatient services in Vaasa region, and also what things they thought can possibly be developed. The information received from psychiatric outpatient services was adequate due to most persons of the target group and they were also satisfied with the selection of services. The development ideas which especially stood out were increasing of education and working possibilities as well as increasing hobby activities.