ELISA-menetelmän pystytys ja naudan sytokiinien osoittaminen maito- ja seeruminäytteistä KNS-mastiitissa
Ylikoski-Okontah, Jenni (2008)
Ylikoski-Okontah, Jenni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2008
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200812024182
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200812024182
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä pystytettiin ELISA-menetelmä naudan sytokiininen mittaamiseksi koagulaasinegatiivisilla stafylokokeilla infektoitujen nautojen maito- ja seeruminäytteistä. Opinnäytetyö tehtiin osana professori Antti Iivanaisen ja professori Satu Pyörälän Kokeellinen KNS-mastiitti –yhteistyöprojektia.
Sytokiinit ovat osa elimistön puolustusjärjestelmää. Ne ovat pieniä solujen erittämiä proteiineja, jotka toimivat osana tulehdusreaktiota. Sytokiinien erittymistä koagulaasinegatiivisten stafylokokkien aiheuttamassa mastiitissa ei ole aiemmin tutkittu. Infektiota tutkimalla saadaan tärkeää tietoa infektioita aiheuttavista lajeista sekä infektioiden kestosta. Samalla saadaan tietoa naudan immuunijärjestelmän toiminnasta, mitä puolestaan voidaan käyttää hyväksi kehitettäessä uusia keinoja diagnosoida mastiittia.
Työ aloitettiin pystyttämällä menetelmä sytokiinien mittaamiseksi. Menetelmän pystytyk-sessä etsittiin sopivimmat vasta-ainepitoisuudet ja rekombinanttiproteiinien laimennossarjojen pitoisuudet. Näytteiden analysointiin valitut ”capturing”-vasta-aineen pitoisuudet olivat IL-1β 4 µg/ml, IL-8 4 µg/ml, TNF-α 1 µg/ml. Käytetyt detektiovasta-ainepitoisuudet oli-vat IL-1β 2 µg/ml, IL-8 20 ng/ml, TNF-α 2,5 µg/ml. Lisäksi menetelmää pystytettäessä tarkistettiin vasta-aineiden kyky tunnistaa naudan sytokiinejä. Etukäteen suunnitelluista mittauksista IL-6 jouduttiin jättämään myöhempään ajankohtaan, sillä käytetyt IL-6-vasta-aineet eivät tunnistaneet naudan sytokiinejä.
Menetelmällä pystyttiin mittaamaan tarkoitetut maito- ja seeruminäytteet. Näytteet olivat peräisin naudoista, jotka oli tartutettu joko Staphylococcus epidermidis tai Staphylococcus simulans -kannoilla. Tämän opinnäytetyön tuloksissa esitetään kaikkien nautojen tulokset kahden tartutuksen ajalta. Maitonäytteistä mitattiin IL-1β-pitoisuuksia 0 - 3,5 ng/ml, IL-8-pitoisuuksia 0 - 0,11 ng/ml ja TNF-α-pitoisuuksia 0 - 51 ng/ml välillä. Seeruminäytteiden pitoisuudet vaihtelivat IL-1β 0 - 0,065 ng/ml, IL-8 0 - 0,016 ja TNF-α 0 - 62 ng/ml. Mitatut tulokset olivat oletettua tasoa. Tässä opinnäytetyössä käsiteltyjen tulosten joukko on liian pieni, jotta siitä voitaisiin tehdä laajempia päätelmiä tai tilastollista vertailua.
Sytokiinit ovat osa elimistön puolustusjärjestelmää. Ne ovat pieniä solujen erittämiä proteiineja, jotka toimivat osana tulehdusreaktiota. Sytokiinien erittymistä koagulaasinegatiivisten stafylokokkien aiheuttamassa mastiitissa ei ole aiemmin tutkittu. Infektiota tutkimalla saadaan tärkeää tietoa infektioita aiheuttavista lajeista sekä infektioiden kestosta. Samalla saadaan tietoa naudan immuunijärjestelmän toiminnasta, mitä puolestaan voidaan käyttää hyväksi kehitettäessä uusia keinoja diagnosoida mastiittia.
Työ aloitettiin pystyttämällä menetelmä sytokiinien mittaamiseksi. Menetelmän pystytyk-sessä etsittiin sopivimmat vasta-ainepitoisuudet ja rekombinanttiproteiinien laimennossarjojen pitoisuudet. Näytteiden analysointiin valitut ”capturing”-vasta-aineen pitoisuudet olivat IL-1β 4 µg/ml, IL-8 4 µg/ml, TNF-α 1 µg/ml. Käytetyt detektiovasta-ainepitoisuudet oli-vat IL-1β 2 µg/ml, IL-8 20 ng/ml, TNF-α 2,5 µg/ml. Lisäksi menetelmää pystytettäessä tarkistettiin vasta-aineiden kyky tunnistaa naudan sytokiinejä. Etukäteen suunnitelluista mittauksista IL-6 jouduttiin jättämään myöhempään ajankohtaan, sillä käytetyt IL-6-vasta-aineet eivät tunnistaneet naudan sytokiinejä.
Menetelmällä pystyttiin mittaamaan tarkoitetut maito- ja seeruminäytteet. Näytteet olivat peräisin naudoista, jotka oli tartutettu joko Staphylococcus epidermidis tai Staphylococcus simulans -kannoilla. Tämän opinnäytetyön tuloksissa esitetään kaikkien nautojen tulokset kahden tartutuksen ajalta. Maitonäytteistä mitattiin IL-1β-pitoisuuksia 0 - 3,5 ng/ml, IL-8-pitoisuuksia 0 - 0,11 ng/ml ja TNF-α-pitoisuuksia 0 - 51 ng/ml välillä. Seeruminäytteiden pitoisuudet vaihtelivat IL-1β 0 - 0,065 ng/ml, IL-8 0 - 0,016 ja TNF-α 0 - 62 ng/ml. Mitatut tulokset olivat oletettua tasoa. Tässä opinnäytetyössä käsiteltyjen tulosten joukko on liian pieni, jotta siitä voitaisiin tehdä laajempia päätelmiä tai tilastollista vertailua.