Pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitosuunnitelmien auditointi omahoidon näkökulmasta Kirkkonummen terveysasemalla

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa terveydenhuollon ammattilaisille tietoa, millä tavoin tehdyt hoitosuunnitelmat tukevat pitkäaikaissairaan potilaan omahoitoa. Omahoitoa edistämällä pitkäaikaissairaan potilaan hoidossa voidaan saavuttaa parempia hoitotuloksia kuin hoitomuodossa, jossa potilas on passiivinen osallistuja. Aihe on tärkeä esimerkiksi terveydenhoitajan työssä, sillä terveydenhoitajan työhön usein kuuluu pitkäaikaissairaiden potilaiden hoito. Opinnäytetyö kuuluu POTKU2 - potilas kuljettajan paikalle -hankkeeseen ja se on toteutettu yhteistyössä Kirkkonummen terveysaseman kanssa. POTKU2-hankkeen tavoitteena on kehittää pitkäaikaissairauksien hoitoa entistä suunnitelmallisemmiksi ja potilaslähtöisemmiksi. Pitkäaikaissairaudella tarkoitetaan sairautta, joka kestää vähintään kuuden kuukauden ajan. Potilas saa pitkäaikaissairauteensa säännöllistä hoitoa, tai joutuu olemaan terveydenhuollon seurannassa. Hieman yli 40 % suomalaisista sairastaa jotakin pitkäaikaissairautta.

Opinnäytetyö toteutettiin auditoimalla pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitosuunnitelmia (n=24). Auditoinnissa käytettiin aiemmin hankkeessa tehtyä Terveys- ja hoitosuunnitelman auditointiohjetta. Auditoiduista hoitosuunnitelmista suurin osa (n=15) oli tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden hoitosuunnitelmia, loput (n=9) olivat valtimotautia, kohonnutta verenpainetta tai kohonnutta kolesterolia sairastavien potilaiden hoitosuunnitelmia. Hoitosuunnitelmat olivat peräisin Kirkkonummen terveyskeskuksen kolmelta eri terveysasemalta.

Opinnäytetyön tuloksia käsiteltiin Terveys- ja hoitosuunnitelman auditointiohjeen viiden eri avaintekijän kautta. Tuloksista voidaan todeta hoitosuunnitelmien olevan kokonaisuudeltaan hyvin toteutuneita. Erityisesti terveydenhuollon ammattilaisten vastuut ja osuudet olivat opinnäytetyön tulosten perusteella hyvin toteutuneita. Lähes kaikissa auditoiduissa hoitosuunnitelmissa oli esitetty hyvin hoidon jatkuvuuden kannalta oleelliset asiat. Hoitosuunnitelmat olivat sairauden hoidon kannalta ammattimaisia ja kattavia. Kehitettäviksi asioiksi hoitosuunnitelmissa jäivät erityisesti potilaslähtöisyyden korostaminen hoidon tarpeiden ja hoidon tavoitteiden määrittelyssä.

Hoidon tarpeiden ja tavoitteiden määrittely potilaslähtöisesti edistää potilaan sitoutumista omaan hoitoonsa. Kiinnittämällä huomiota pitkäaikaissairaan potilaan omahoidon tukemiseen, voidaan saavuttaa entistä parempia hoitotuloksia pitkäaikaissairauksien hoidossa.

The purpose of the thesis was to produce information on chronic ill patients’ treatment plans from the aspect of empowerment to self-treatment. Over 40% of the Finnish population has some chronic illness. By supporting patients’ self-treatment it is possible to accomplish bet-ter treatment results than by the treatment where the patient is a passive participant. The study was part of a national POTKU2-project. The objective of POTKU2-project was to develop chronic ill patients’ treatment in a more systematic and more patient-centered way than before.

The method of the study was auditing treatment plans by Health and treatment plans auditing instruction, drawn up at the POTKU2-project. The sample of the thesis was 24 (n=24) chronic ill patients’ treatment plans. Most of the treatment plans (n=15) were diabetic patients’ treatment plans, and the rest of them (n=9) were patients suffering from atherosclerosis, hypertension, obesity or high cholesterol. Treatment plans were sent from the Kirkkonummi’s three health stations.

The results of the thesis was based on five key factors of the Health and treatment plan’s audition instruction. The results showed that treatment plans were generally good. Especially the parts of the treatment plans where the health care’s responsibilities were highlighted were successful. The continuance of the treatment was well noticed in the treatment plans. Also chronic illnesses treatment demands were well fulfilled. The parts of the treatment plans needing to be improved were especially patient-centeredness when defining the needs and goals of the treatment.

Patient-centeredness, when defining the needs and goals of the treatment, improves patients’ commitment to their treatment. By noticing chronic ill patients’ empowerment to self-treatment it is possible to improve the results and effectiveness of the treatment. The results of the thesis can be used in Public Health Nursing.