Selvitys suurten kaupunkien maapoliittisista periaatteista
Lehto, Jouni (2017)
Lehto, Jouni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702172481
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702172481
Tiivistelmä
Valtakunnallisesti kuntien viime vuosina tiukentuneet taloudelliset tilanteet ja tavoitteet vastata paremmin tulevaisuuden tuomiin haasteisiin ovat saaneet aikaan, vuosina 2007–2016 yhteensä 75 kuntaliitosta. Tässä opinnäytetyössä tehdyn selvityksen tavoitteena on toimia pohjana uuden Lahden kaupungin maapoliittisille periaatteille. Opinnäytetyön aihe oli ajankohtainen, koska Lahden kaupunki ja Nastolan kunta yhdistyivät uudeksi Lahden kaupungiksi 1.1.2016 alkaen. Selvityksessä on mukana suurista kaupungeista Lahden lisäksi Jyväskylä ja Vantaa sekä kuntien yhdistymisen vuoksi Nastolan kunta. Selvityksen aluksi on perehdytty maapolitiikkaa ohjaavaan lainsäädäntöön, maapolitiikan merkitykseen kuntataloudessa ja maapolitiikan keinoihin. Tämän jälkeen selvitettiin Lahden ja Nastolan sekä vertailu kaupunkeina käytettyjen Jyväskylän ja Vantaan maapoliittisten ohjelmien linjaukset, periaatteet ja menettelytavat.
Selvityksessä tutkittiin sekä vertailtiin kuntien maanhankintaa, -luovutusta, yksityisen maanomistajan maan kaavoittamista, kaavojen toteuttamisen edistämistä ja hajarakentamisen ohjausta. Lisäksi selvityksessä on mukana Nastolan kunnan vuonna 2014 tekemä selvitys vapaa-ajan asuntojen muuttamisesta pysyvään asuinkäyttöön 2014.
Selvityksen tarkoituksena oli tutkia löytyisikö vertailukaupunkien maapoliittisista ohjelmista sellaisia linjauksia, periaatteita tai menettelytapoja, joita voisi ottaa käyttöön uuden Lahden kaupungin maapoliittisissa periaatteissa. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että käytännöt selvityksessä mukana olleissa kunnissa ovat suurelta osin samankaltaisia. Samoilla periaatteilla ja menettelytavoilla toimivaa kaupunkia tai kuntaa ei selvityksessä löytynyt, kuitenkin kuntien maapoliittisista tavoitteista löytyi selvästi viisi kaikille kunnille yhteistä tavoitetta, joita olivat muun muassa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutuminen, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen, raakamaan ja luovutettavien tonttien hintatason pitäminen kohtuullisella tasolla. Vastaavasti suurin erovaisuus menettelytavoissa selvityksen perusteella on uusien omakotitonttien luovutuksessa. Osassa kuntia suositaan pääsääntöisesti pelkkää vuokrausta tai myyntiä, kun taas kahdessa kunnassa voi tontin joko ostaa tai vuokrata.
Selvityksessä tutkittiin sekä vertailtiin kuntien maanhankintaa, -luovutusta, yksityisen maanomistajan maan kaavoittamista, kaavojen toteuttamisen edistämistä ja hajarakentamisen ohjausta. Lisäksi selvityksessä on mukana Nastolan kunnan vuonna 2014 tekemä selvitys vapaa-ajan asuntojen muuttamisesta pysyvään asuinkäyttöön 2014.
Selvityksen tarkoituksena oli tutkia löytyisikö vertailukaupunkien maapoliittisista ohjelmista sellaisia linjauksia, periaatteita tai menettelytapoja, joita voisi ottaa käyttöön uuden Lahden kaupungin maapoliittisissa periaatteissa. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että käytännöt selvityksessä mukana olleissa kunnissa ovat suurelta osin samankaltaisia. Samoilla periaatteilla ja menettelytavoilla toimivaa kaupunkia tai kuntaa ei selvityksessä löytynyt, kuitenkin kuntien maapoliittisista tavoitteista löytyi selvästi viisi kaikille kunnille yhteistä tavoitetta, joita olivat muun muassa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutuminen, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen, raakamaan ja luovutettavien tonttien hintatason pitäminen kohtuullisella tasolla. Vastaavasti suurin erovaisuus menettelytavoissa selvityksen perusteella on uusien omakotitonttien luovutuksessa. Osassa kuntia suositaan pääsääntöisesti pelkkää vuokrausta tai myyntiä, kun taas kahdessa kunnassa voi tontin joko ostaa tai vuokrata.