Ikääntyneiden parissa työskentelevän hoitohenkilökunnan ravitsemusosaaminen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hoitohenkilökunnan ravitsemusosaamista ikääntyneiden hoidossa. Opinnäytetyö oli osa Ravitsemus ja ruokailu seniori-ikäisten hoivapalveluissa –hanketta, joka toteutettiin yhdessä yksityisen hoivapalveluntuottajan kanssa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää ja yksilöllistää seniori-ikäisten ravitsemushoitoa hoivakodeissa. Keskeisiä käsitteitä opinnäytetyössä olivat ikääntynyt, ravitsemus, ravitsemushoito, ravitsemussuositukset ikääntyneille ja hoivakoti.

Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla. Kysely toteutettiin kolmessa hoivapalveluntuottajan hoivakodissa. Kyselylomakkeen kysymykset jäsennettiin aihepiireittäin. Aineiston analysointi tapahtui pääasiassa SPSS- ja Excel-ohjelmien avulla. Analysoinnissa hyödynnettiin kuvailevaa tilastotiedettä.

Keskeisinä tutkimustuloksina oli, että etenkin hoitohenkilökunnan iällä sekä sillä, että ikääntyneiden parissa on työskennellyt yli viisi vuotta, on positiivinen vaikutus ravitsemusosaamiseen. Pääsääntöisesti vastaajat arvioivat oman ravitsemusosaamisensa olevan hyvää tai erinomaista. Valtaosa vastaajista on tietoisia ravitsemussuositusten sisällöstä ja saman verran vastaajista on hyödyntänyt ravitsemussuosituksia vuoden sisällä. Lisäkoulutuksen tarvetta ilmeni erityisesti täydennysravintovalmisteiden käytöstä sekä ruoan rikastamisesta. Myös tehostetun ravitsemushoidon tarpeen tunnistamisessa lisäkoulutuksesta olisi todennäköisesti hyötyä.

The purpose of this thesis was to survey nutritional knowledge of nursing staff working amongst the aged. This thesis is part of the Ravitsemus ja ruokailu seniori-ikäisten hoivapalveluissa –project. It was implemented with private company that provides care services. The aim of this project was to improve and individualize the nutritional care of the elderly. The main concepts in this thesis are aged, nutrition, nutritional knowledge, nutritional recommendations for aged and nursing home.

The research was conducted as a quantitative survey using a semi-structured questionnaire. The enquiry was executed in three nursing homes. The questions of the questionnaire were parsed by themes. Data analysis mainly occurred by using SPSS and Excel-programs. Descriptive statistics were used in the analysis.

The central findings were that especially nursing staffs’ age and over five years working experience amongst aged has positive effect on nutritional knowledge. Respondents mainly estimated that their nutritional knowledge was either good or excellent. Majority of the respondents are aware of the content of the nutritional recommendations for the aged. Equally large amount of the respondents has utilized them within a year. There appears to be a need for further education concerning especially usage of nutritional supplements and enrichment of food. Further education concerning identifying the need of intensified nutrition would probably be beneficial.