PÄIVYSTYSPOTILAAN LEIKKAUSVALMISTELUOHJEEN KÄYTTÖÖNOTTO, Esimiesten kokemukset potilasturvallisuuden ja hoidon jatkuvuuden näkökulmasta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata päivystyspotilaan leikkausvalmisteluohjeen vaikutuksia sen käyttöönoton jälkeen Vaasan keskussairaalassa. Tavoitteena oli selvittää kuinka ohje on vaikuttanut potilasturvallisuuteen, hoidon jatkuvuuteen ja kuinka ohjetta voidaan kehittää tulevaisuudessa. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla parihaastatteluina. Haastatteluun osallistui kahdeksan yksiköiden esimiestä Vaasan keskussairaalasta. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin avulla. Tutkimustulosten mukaan päivystyspotilaan leikkausvalmisteluohje vaikutti myönteisesti potilasturvallisuuteen nostamalla esiin potilaan taustatiedot ja niiden kirjaamisen. Ohje yhtenäistää työtapoja yksiköissä, toimii työkaluna varsinkin uudelle henkilökunnalle ja sujuvoittaa työtä. Hoidon jatkuvuuden kannalta tuloksissa nousi esille vaikutukset ajan käyttöön. Tarkistuslistan käyttö nopeutti työtä ja toimi työn ohjautuvuuden tekijänä, mutta toisaalta potilaan siirtyessä toiseen yksikköön koettiin tarkistamisen lisääntyvän. Tuloksissa kävi ilmi, että uudet toimintaohjeistukset vaativat onnistuakseen organisoidun käyttöönoton, joka sisältää riittävän koulutuksen ja yhteistyön yksikköjen välillä. Ohjeesta vastaavan yksikön vastuu korostui sisältäen muutoksista informoinnin ja ohjeen saatavuuden helpottamisen sen käyttäjille. Esimiehet toimivat tärkeässä asemassa kun uusia toimintaohjeita otetaan käyttöön. Esimiestaidot muutoksen johtamisessa ovat avainasemassa jotta toiminta saadaan implementoitua onnistuneesti osaksi käytännön työtä.

The purpose of this study was to describe the effects of the implementation of emergency patient surgery preparation guidelines in Vaasa Central Hospital. The aim was to find out how the guidelines have affected patient safety, the continuity of care and how the guidelines can be developed in the future. The study was qualitative. The data were collected by using theme-centred pair interviews. Eight head nurses from Vaasa Central Hospital participated in the interviews. The data were analyzed by inductive content analysis. According to the results the effects of the emergency patient guidelines were positive since they have focus on the patient´s background information and the documentation of this information. The guidelines standardize the work practices, act as a tool for new employees especially and increase the work flow. When looking at the continuity of care, the focus was on time management and use of time. The use of a checklist was timesaving and useful but it was also felt that when a patient was transferred to another unit, there were more work tasks related to checking the patient than before. According to the results, the new guidelines require a well-planned and organized implementation. There should be enough training and cooperation between the units. The responsibility of the unit making the guidelines was emphasized. The superiors have a key role in the implementation of new guidelines. Change leadership skills are in a key position when the goal is to implement new practices into everyday work.