Vaihtoaika Oulaskankaan leikkaussaleissa : Kyselytutkimus Oulaskankaan leikkaussalihenkilökunnalle

Abstract

Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Oulaskankaan sairaalan leikkausosaston henkilökunnan kanssa ja se kohdistuu leikkaussalien vaihtoaikojen muodostumiseen sekä niiden aikahukkaan. Viime vuosina terveydenhuollossa on ollut paineita tuottaa parempaa terveyttä pienemmillä kustannuksilla. Leikkaussaliympäristö on sairaaloiden yksi tuottavin, mutta myös kallein ja resursseja sitovin yksikkö. Moniammatillisen tiimin tarpeellisuudesta johtuvat suuret menot ovat johtaneet miettimään yhä enemmän uusia keinoja kasvattaa leikkaussalien tuottavuutta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla, mitkä seikat pidentävät vaihtoaikoja Oulaskankaan sairaalan leikkaussalissa leikkaussalihenkilökunnan arvioimana. Opinnäytetyön tavoitteena on antaa lisätietoa Oulaskankaan sairaalan leikkaussalin henkilöstölle ja esimiehille, miten vaihtoaikaa olisi mahdollista lyhentää ja mitkä seikat sitä pidentävät. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on koottu hoitotyön, lääketieteen ja kansainvälisten tutkimusten pohjalta ja sen sisältö perustuu tutkittuun tietoon. Teoreettisen viitekehyksen pohjalta on muodostettu tutkimuskysymykset, joihin leikkaussalin henkilökunta on saanut vastata anonyymisti Internetissä. Tutkimus tehtiin Oulaskankaan sairaalan leikkausosastolla syksyllä 2016. Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselyn avulla, johon pyydettiin vastauksia leikkausosaston sairaanhoitajilta, leikkaavilta kirurgeilta, anestesialääkäreiltä, lääkintävahtimestareilta, välinehuoltajilta, siistijöiltä ja mahdollisesti muiltakin työntekijöiltä, jotka työskentelevät leikkaussaleissa. Aineisto analysoitiin Webropol-ohjelman avulla. Ohjelma teki perusraportin aineistosta automaattisesti. Ohjelman avulla aineistoa voitiin suodattaa ja vertailla. Aineistoa käsiteltiin tilastollisin menetelmin ja näin esiin tulevista huomioista pyrittiin tekemään johtopäätöksiä. Tulosten pohjalta tehtiin kaavioita ja laskelmia tekijöiden vaikutuksista. Tulokset antavat viitteitä, että henkilökunnan arvioimana leikkaussalien vaihtoaikoihin vaikuttavat pääasiallisesti leikkaussalien siivous, henkilöstöresurssit sekä koordinoijan työskentely. Henkilöstöresurssit, koordinoijan työskentely ja aikataulutusten toteutumattomuus koettiin pidentävän vaihtoaikaa ja niihin seikkoihin otettiin kantaa avoimissa vastauksissa. Myös leikkaavien lääkärien odottelun koettiin olevan merkittävä osa vaihtoaikojen pidentymisessä puhumattakaan siivouksen valmistumisen odottelusta. Vaihtoaikaa lyhentävinä seikkoina koetaan henkilökunnan optimaalinen resurssointi, koordinoijan tarkka saliajan seuranta, hyvin suunnitellut leikkauslistat, erillisen induktiosalin käyttö ja kirurgin saapuminen leikkaussaliin anestesian aloituksen jälkeen. Oulaskankaan leikkausosasto voi käyttää tutkimustuloksia toimintansa kehittämiseen tulevaisuudessa.

This thesis was done in collaboration with the Oulaskangas hospital’s surgical ward staff, and is focused on operating room turnover time. In recent years, health care has been under pressure to produce better results at lower cost. The surgical ward has been one of the most productive, but also the most expensive and resource draining wards in hospitals. The large expenses caused by the need for multi-professional surgical teams have led to the need for more new ways to increase operating room productivity.

The purpose of this thesis is to describe which factors prolong turnover time in the Oulaskangas hospital’s operating rooms, as estimated by the operating room personnel. The aim of the thesis is to give more information to the Oulaskangas hospital operating room staff and managers about how to shorten the turnover times and which factors prolong it.

The theoretical framework of this thesis is built on nursing, medicine and international research, and its content is based on researched information. The research questions have been based on this theory and the operating room personnel has been able to answer them anonymously online. The survey was conducted in the Oulaskangas hospital’s surgical ward in the autumn of 2016. The survey was carried out using a Webropol poll that requested answers from the surgery ward’s nurses, operating surgeons, anaesthetists, medical janitors, medical equipment preparers, cleaners, and possibly other employees working in the operating room.

The data was analysed using the Webprol program. The program made a basic report automatically from the data. With the help of the program, the data could be filtered and compared. The data was processed statistically, and conclusions were drawn from the observations. Calculations and charts on the impact of the factors were made based on the results.

The results suggest that based on the staff’s assessment, the operating room turnovers are mainly dependant on the operating rooms’ cleaning, personnel resources, and the co-ordinators work. Personnel resources, the co-ordinators work, and the failure to adhere to timetables were found to prolong the turnover time and these aspects were brought up in the open responses. Waiting for the operating doctor was also considered to play a significant part in the prolongation of turnover time, not to mention waiting for the cleaning processes to end. Factors considered to shorten the turnover time are the optimal resourcing of the personnel, careful monitoring of the operating room time by the co-coordinator, well-planned operating lists, use of a separate induction room, and the surgeon’s arrival to the operating room after the initiation of anaesthesia. The Oulaskangas surgical ward can choose to use the results of this research to develop its activities in the future.