Yhdessä osallisuutta etsimässä : Tutkimus lasten osallisuudesta Iisalmen kaupungin esiopetusryhmässä
Leinonen, Sanna; Korolainen, Emmi (2017)
Leinonen, Sanna
Korolainen, Emmi
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703223579
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703223579
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin iisalmelaisen päiväkodin esiopetusikäisten lasten osallisuuden toteutumista. Työn ensi-sijaisena tavoitteena oli lisätä esiopettajien mahdollisuuksia tukea lasten osallisuutta esiopetuksen arjessa. Lisäksi tavoitteena oli lisätä lasten tietoisuutta omista osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksistaan. Tutkimuksessa osallisuutta lähestyttiin kolmesta eri teemasta käsin. Teemoja olivat lapsen osallisuus arjessa, aikuisten mahdollistama osallisuus sekä lapsen osallisuus toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa.
Tutkimusmenetelmä opinnäytetyössä oli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin haastattele-malla pareittain neljäätoista esiopetusikäistä lasta. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Teoreettinen viitekehys rakennettiin tukemaan tutkimuksen tuloksia. Kehittämisosuudessa nostettiin esiin useita lasten osallisuutta tukevia menetelmiä.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että lapset olivat osallisia joissakin esiopetuksen toiminnoissa, mutta osallisuuden taso vaihteli paljon eri toimintojen välillä. Osallisuutta ja osattomuutta ilmeni kaikkien kolmen haastatteluteeman sisällä. Arjen osallisuus-teemassa lasten osallisuus esiopetusryhmässä toteutui pääsääntöisesti hyvin. Sen sijaan osallisuus arjen perustilanteissa oli riippuvainen meneillään olleesta toiminnasta, kuten ulkoilusta tai päivä-levosta. Aikuisen rooli esiopetuksessa nähtiin toiminnan mahdollistajana sekä rajoittajana. Myös kolmannessa teemassa osallisuuden taso vaihteli paljon. Lasten osallisuus yleensä toteutui toiminnan arvioinnissa, mutta ei yleensä toteutunut toiminnan suunnittelussa.
Lapsiryhmän tarpeista nousevia kehittämisehdotuksia opinnäytetyössä tuotiin esiin yhteensä 15. Lasten osalli-suutta arjessa voisivat tukea demokraattinen kasvatus, tutkiva oppiminen, päivälevon kehittäminen sekä leikin mahdollisuuksien ja lapsilähtöisyyden lisääminen. Aikuiset voisivat mahdollistaa lasten osallisuutta Sadutus-mene-telmän, ”Nojatuolipedagogiikan”, yksin olemisen mahdollistamisen, ristiriitatilanteiden ratkaisemisen, leikin tukemisen ja havainnoinnin avulla, pienryhmätoiminnan sekä vastuutehtävien antamisen avulla. Lisäksi kehittämis-osuudessa kuvattiin sitä, miten lasten vaikuttamismahdollisuuksia toimintaan voitaisiin lisätä ja miten lapset voisi-vat olla enemmän osallisina esikoulun toiminnan suunnittelussa sekä arvioinnissa. Opinnäytetyöstä on mahdollista tehdä jatkotutkimuksia esiopetusryhmän huoltajien osallisuuteen liittyen.
Tutkimusmenetelmä opinnäytetyössä oli kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin haastattele-malla pareittain neljäätoista esiopetusikäistä lasta. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Teoreettinen viitekehys rakennettiin tukemaan tutkimuksen tuloksia. Kehittämisosuudessa nostettiin esiin useita lasten osallisuutta tukevia menetelmiä.
Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että lapset olivat osallisia joissakin esiopetuksen toiminnoissa, mutta osallisuuden taso vaihteli paljon eri toimintojen välillä. Osallisuutta ja osattomuutta ilmeni kaikkien kolmen haastatteluteeman sisällä. Arjen osallisuus-teemassa lasten osallisuus esiopetusryhmässä toteutui pääsääntöisesti hyvin. Sen sijaan osallisuus arjen perustilanteissa oli riippuvainen meneillään olleesta toiminnasta, kuten ulkoilusta tai päivä-levosta. Aikuisen rooli esiopetuksessa nähtiin toiminnan mahdollistajana sekä rajoittajana. Myös kolmannessa teemassa osallisuuden taso vaihteli paljon. Lasten osallisuus yleensä toteutui toiminnan arvioinnissa, mutta ei yleensä toteutunut toiminnan suunnittelussa.
Lapsiryhmän tarpeista nousevia kehittämisehdotuksia opinnäytetyössä tuotiin esiin yhteensä 15. Lasten osalli-suutta arjessa voisivat tukea demokraattinen kasvatus, tutkiva oppiminen, päivälevon kehittäminen sekä leikin mahdollisuuksien ja lapsilähtöisyyden lisääminen. Aikuiset voisivat mahdollistaa lasten osallisuutta Sadutus-mene-telmän, ”Nojatuolipedagogiikan”, yksin olemisen mahdollistamisen, ristiriitatilanteiden ratkaisemisen, leikin tukemisen ja havainnoinnin avulla, pienryhmätoiminnan sekä vastuutehtävien antamisen avulla. Lisäksi kehittämis-osuudessa kuvattiin sitä, miten lasten vaikuttamismahdollisuuksia toimintaan voitaisiin lisätä ja miten lapset voisi-vat olla enemmän osallisina esikoulun toiminnan suunnittelussa sekä arvioinnissa. Opinnäytetyöstä on mahdollista tehdä jatkotutkimuksia esiopetusryhmän huoltajien osallisuuteen liittyen.