Palvelut sukupuolivähemmistöön kuuluvien maahanmuuttajataustaisten voimaantumisen tukena
Pirttiaho, Suvi; Saarikoski, Kristo (2017)
Pirttiaho, Suvi
Saarikoski, Kristo
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703273722
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703273722
Tiivistelmä
Toteutimme opinnäytetyön yhteistyössä Transtukipiste ry:n kanssa. Tarkoituksenamme oli selvittää, miten palvelut voivat tukea sukupuolivähemmistöön kuuluvia maahanmuuttajataustaisia henkilöitä heidän voimaantumisessaan. Yhtenä tavoitteena oli saada tietoa yhteistyökumppanille ja muille kohderyhmän kanssa työskenteleville toimijoille kohderyhmän kokemuksista ja palveluntarpeesta.
Käytimme opinnäytetyön toteutuksessa laadullisia tutkimusmenetelmiä. Opinnäytetyö toteutettiin kesän ja syksyn 2016 aikana. Toteutusmuotona oli verkossa täytettävä kyselylomake sekä asiaa tarkemmin syventävät haastattelut. Teoreettisena viitekehyksenä käytimme Juha Siitosen voimaantumisteoriaa. Kyselylomakkeessa ja haastatteluissa hyödynsimme voimaantumisteorian osaprosesseja kysymysten teemojen muodostamisessa ja tulosten analysoinnissa. Kyselylomakkeeseen vastasi neljä henkilöä, ja kahta heistä haastattelimme kasvokkain tai Skype-palvelun välityksellä.
Saamiemme tulosten mukaan vastaajat eivät kokeneet kotimaan tilannettaan turvalliseksi sukupuolivähemmistöille. Suurin osa vastaajista totesi tilanteen olevan Suomessa parempi verrattuna omaan kotimaahansa, mutta vastauksissa myös ilmeni epätietoisuus yhteiskunnan ja ihmisten suhtautumisesta sukupuolivähemmistöihin ja maahanmuuttajiin sekä tyytymättömyyttä Suomen tilanteeseen. Moni vastaaja kertoi tarpeesta piilottaa oma sukupuolivähemmistöön kuuluminen tai maahanmuuttajatausta. Vastaajat kokivat nykyisissä palveluissa olevan puutteita ja syrjiviä rakenteita heitä kohtaan. Lisäksi osa vastaajista ei tiennyt heille kuuluvista oikeuksista esimerkiksi terveyspalveluissa. Kohderyhmän sisällä koetaan myös yksinäisyyttä ja stressiä. Vastaajat toivoivat erityisesti asiallista tietoa, tietoa muillakin kuin suomen kielellä, työntekijöiden kouluttamista ja tietoisuuden lisäämistä kohderyhmästä, vertaistukiryhmiä, verkkopalveluita ja ylipäätään pääsyä palveluihin.
Johtopäätöksenä voimme todeta, että vastaajien voimaantumisen tunteeseen vaikuttavat eri asiat, mutta niissä on myös yhtäläisyyksiä. Vastauksista nousee kaikkiin voimaantumisen osaprosesseihin liittyviä tekijöitä, mutta erityisesti konteksti eli ympäristö vaikuttaa vastaajien voimaantumiseen. Tulosten valossa palveluiden ja ympäristön merkitys voidaan nähdä merkittävänä tekijänä kohderyhmän voimaantumiselle.
Käytimme opinnäytetyön toteutuksessa laadullisia tutkimusmenetelmiä. Opinnäytetyö toteutettiin kesän ja syksyn 2016 aikana. Toteutusmuotona oli verkossa täytettävä kyselylomake sekä asiaa tarkemmin syventävät haastattelut. Teoreettisena viitekehyksenä käytimme Juha Siitosen voimaantumisteoriaa. Kyselylomakkeessa ja haastatteluissa hyödynsimme voimaantumisteorian osaprosesseja kysymysten teemojen muodostamisessa ja tulosten analysoinnissa. Kyselylomakkeeseen vastasi neljä henkilöä, ja kahta heistä haastattelimme kasvokkain tai Skype-palvelun välityksellä.
Saamiemme tulosten mukaan vastaajat eivät kokeneet kotimaan tilannettaan turvalliseksi sukupuolivähemmistöille. Suurin osa vastaajista totesi tilanteen olevan Suomessa parempi verrattuna omaan kotimaahansa, mutta vastauksissa myös ilmeni epätietoisuus yhteiskunnan ja ihmisten suhtautumisesta sukupuolivähemmistöihin ja maahanmuuttajiin sekä tyytymättömyyttä Suomen tilanteeseen. Moni vastaaja kertoi tarpeesta piilottaa oma sukupuolivähemmistöön kuuluminen tai maahanmuuttajatausta. Vastaajat kokivat nykyisissä palveluissa olevan puutteita ja syrjiviä rakenteita heitä kohtaan. Lisäksi osa vastaajista ei tiennyt heille kuuluvista oikeuksista esimerkiksi terveyspalveluissa. Kohderyhmän sisällä koetaan myös yksinäisyyttä ja stressiä. Vastaajat toivoivat erityisesti asiallista tietoa, tietoa muillakin kuin suomen kielellä, työntekijöiden kouluttamista ja tietoisuuden lisäämistä kohderyhmästä, vertaistukiryhmiä, verkkopalveluita ja ylipäätään pääsyä palveluihin.
Johtopäätöksenä voimme todeta, että vastaajien voimaantumisen tunteeseen vaikuttavat eri asiat, mutta niissä on myös yhtäläisyyksiä. Vastauksista nousee kaikkiin voimaantumisen osaprosesseihin liittyviä tekijöitä, mutta erityisesti konteksti eli ympäristö vaikuttaa vastaajien voimaantumiseen. Tulosten valossa palveluiden ja ympäristön merkitys voidaan nähdä merkittävänä tekijänä kohderyhmän voimaantumiselle.