Vuorovaikutus ja aistit tehohoitopotilaan deliriumin ennaltaehkäisyssä : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Salin, Susanna; Rytinki, Tiina; Tiri, Niina (2017)
Salin, Susanna
Rytinki, Tiina
Tiri, Niina
Oulun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703283794
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703283794
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata tehohoitopotilaan deliriumin ennaltaehkäisyä vuorovaikutuksen ja aistien kannalta. Opinnäytetyö tehtiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Kirjallisuuskatsauksen aineistohaku toteutettiin marras-joulukuun aikana 2016 kuudessa eri tietokannassa: Medic, Melinda, Sage Journals, Ebsco (Cinahl), PubMed ja Science Direct. Aineisto koostui kuudesta englanninkielisestä tutkimuksesta, jotka olivat ilmestyneet vuosina 2006-2016. Tutkimukset käsittelivät deliriumin nonfarmakologista ennaltaehkäisyä tai tehohoitopotilaan kanssa kommunikoimista. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Opinnäytetyön tutkimuskysymys oli, miten vuorovaikutuksen ja aistitoimintojen huomioimisella voidaan ennaltaehkäistä tehohoitopotilaan deliriumin kehittymistä.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella erilaisin nonfarmakologisin keinoin, jotka sisältävät vuorovaikutuksen ja potilaan aistitoimintojen huomioimisen, voidaan ennaltaehkäistä deliriumin esiintyvyyttä, lyhentää sen kestoa tai vähentää sen vakavuutta. Kuitenkaan pelkästään vuorovaikutuksen ja aistitoimintojen merkityksestä deliriumin ennaltaehkäisyyn ei löydy tutkimusta. Erilaisia protokollia deliriumin ennaltaehkäisemiseksi teho-osastoilla on käytössä. Koska orientaatiolla ja aikaisella mobilisaatiolla on osoitettu olevan merkittävää hyötyä deliriumin ennaltaehkäisyssä, on vaikea arvioida muiden keinojen vaikuttavuutta. Paras keino ennaltaehkäistä deliriumia on laadukas hoitotyö. Kirjallisuuskatsauksestamme nousi esille vuorovaikutusta vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä sekä keinoja huomioida potilaan aistit hoitotyössä. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkotutkimuksissa aiheesta ja kehitettäessä nonfarmakologista protokollaa ja käytännön hoitotyötä deliriumin ennaltaehkäisemiseksi.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella erilaisin nonfarmakologisin keinoin, jotka sisältävät vuorovaikutuksen ja potilaan aistitoimintojen huomioimisen, voidaan ennaltaehkäistä deliriumin esiintyvyyttä, lyhentää sen kestoa tai vähentää sen vakavuutta. Kuitenkaan pelkästään vuorovaikutuksen ja aistitoimintojen merkityksestä deliriumin ennaltaehkäisyyn ei löydy tutkimusta. Erilaisia protokollia deliriumin ennaltaehkäisemiseksi teho-osastoilla on käytössä. Koska orientaatiolla ja aikaisella mobilisaatiolla on osoitettu olevan merkittävää hyötyä deliriumin ennaltaehkäisyssä, on vaikea arvioida muiden keinojen vaikuttavuutta. Paras keino ennaltaehkäistä deliriumia on laadukas hoitotyö. Kirjallisuuskatsauksestamme nousi esille vuorovaikutusta vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä sekä keinoja huomioida potilaan aistit hoitotyössä. Kirjallisuuskatsauksen tuloksia voidaan hyödyntää jatkotutkimuksissa aiheesta ja kehitettäessä nonfarmakologista protokollaa ja käytännön hoitotyötä deliriumin ennaltaehkäisemiseksi.