"Enemmän kuin ihanaa!" kehitysvammaisten nuorten kokemuksia itsenäistymisestä
Kuvaja, Minna; Melleri, Mia (2017)
Kuvaja, Minna
Melleri, Mia
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704054219
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704054219
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin nuorten kehitysvammaisten henkilöiden kokemuksia heidän itsenäistymisprosessistaan. Tavoitteina oli selvittää, millaisia muutoksia uusi elämänvaihe on tuonut tullessaan ja millaisia haasteita itsenäiseen asumiseen mahdollisesti liittyy. Tarkoitus oli myös antaa asuntoryhmän ohjaajille tietoa työnsä kehittämistä varten.
Opinnäytetyö toteutettiin yhdessä pääkaupunkiseudulla sijaitsevan asuntoryhmän kanssa. Asuntoryhmässä asuu yhteensä 12 asukasta, jotka kaikki ovat muuttaneet asuntoryhmään lapsuudenkodeistaan.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen menetelmän keinoin. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Toteutimme sekä ryhmä-, että yksilöhaastattelut. Haastateltavia opinnäytetyössämme oli 10. Teemahaastattelujen pääteemat olivat itsenäistyminen, vaikuttaminen sekä elinympäristö ja arki.
Haastattelujen teemojen teoreettisena viitekehyksenä toimi Amartya Senin ja Martha Nussbaumin inhimillisten toimintavalmiuksien teoria. Kyseisen teorian pääajatuksena on ihmisten hyvinvoinnin rakentuminen sisäisten valmiuksien sekä institutionaalisten rakenteiden tarjoamien mahdollisuuksien kautta.
Nauhoitimme ja litteroimme haastattelut. Aineiston analysoinnissa käytimme teoriasta nousevaa sisällönanalyysia. Tulosten perusteella haastatellut kokivat asumismuotonsa miellyttäväksi ja asumisryhmään muuttamisen positiiviseksi elämänmuutokseksi. Jokainen vastaaja koki tulleensa kuulluksi omaan elämäänsä vaikuttavassa päätöksenteossa. Kielteiset kokemukset liittyivät kotitöihin ja niiden aikatauluttamiseen. Vastaajat kokivat, ettei heillä ole riittävän suurta päätäntävaltaa siitä, milloin kotityöt suoritetaan. Kaikilla haastattelemillamme henkilöillä oli kodin ulkopuolisia harrastuksia. Harrastukset ja harrastusyhteisöt koettiin tärkeiksi, vaikka myös omaa täysin vapaata aikaa kertoi kaipaavansa muutama vastaaja.
Itsenäistyminen on vaikuttanut haastattelemiemme henkilöiden elämänlaatuun positiivisesti. Itsenäistymisprosessi on koettu tähän asti onnistuneena. Haastattelemiemme kehitysvammaisten nuorten aikuisten mahdollisuudet toteuttaa inhimillisiä toimintavalmiuksiaan toteutuvat pääosin. Rajallisia mahdollisuuksia haastattelujen perusteella vastaajilla on työnhaun ja joidenkin arkielämän toimintojen alueella.
Opinnäytetyö toteutettiin yhdessä pääkaupunkiseudulla sijaitsevan asuntoryhmän kanssa. Asuntoryhmässä asuu yhteensä 12 asukasta, jotka kaikki ovat muuttaneet asuntoryhmään lapsuudenkodeistaan.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen menetelmän keinoin. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Toteutimme sekä ryhmä-, että yksilöhaastattelut. Haastateltavia opinnäytetyössämme oli 10. Teemahaastattelujen pääteemat olivat itsenäistyminen, vaikuttaminen sekä elinympäristö ja arki.
Haastattelujen teemojen teoreettisena viitekehyksenä toimi Amartya Senin ja Martha Nussbaumin inhimillisten toimintavalmiuksien teoria. Kyseisen teorian pääajatuksena on ihmisten hyvinvoinnin rakentuminen sisäisten valmiuksien sekä institutionaalisten rakenteiden tarjoamien mahdollisuuksien kautta.
Nauhoitimme ja litteroimme haastattelut. Aineiston analysoinnissa käytimme teoriasta nousevaa sisällönanalyysia. Tulosten perusteella haastatellut kokivat asumismuotonsa miellyttäväksi ja asumisryhmään muuttamisen positiiviseksi elämänmuutokseksi. Jokainen vastaaja koki tulleensa kuulluksi omaan elämäänsä vaikuttavassa päätöksenteossa. Kielteiset kokemukset liittyivät kotitöihin ja niiden aikatauluttamiseen. Vastaajat kokivat, ettei heillä ole riittävän suurta päätäntävaltaa siitä, milloin kotityöt suoritetaan. Kaikilla haastattelemillamme henkilöillä oli kodin ulkopuolisia harrastuksia. Harrastukset ja harrastusyhteisöt koettiin tärkeiksi, vaikka myös omaa täysin vapaata aikaa kertoi kaipaavansa muutama vastaaja.
Itsenäistyminen on vaikuttanut haastattelemiemme henkilöiden elämänlaatuun positiivisesti. Itsenäistymisprosessi on koettu tähän asti onnistuneena. Haastattelemiemme kehitysvammaisten nuorten aikuisten mahdollisuudet toteuttaa inhimillisiä toimintavalmiuksiaan toteutuvat pääosin. Rajallisia mahdollisuuksia haastattelujen perusteella vastaajilla on työnhaun ja joidenkin arkielämän toimintojen alueella.